Tunnustus edellyttää seitsemän tunnustuksen jakamista ja seitsemän asian paljastamista itsestään.
1. Vaikka yritän blogata kauniisti, en puhu kovin kauniisti. Kiroilen paljon, liikaa ja väärissä paikoissa. Minulla on myös kova ääni. Usein minun sanotaan huutavan vaikka minä vain sanon. Puhun myös helposti toisten päälle, koska olen nopea ja kärsimätön. Se on rumaa. Yritän siistiä puhettani, lupaan sen.
2. Kauneus on oikeastaan osa elämänarvojani. Olen esteetikko. En ymmärrä ihmisiä, jotka eivät näe kauneutta ympärillään. Enkä tajua, miksei jokainen yritä tehdä kaunista. Kauneuden tavoittelu pitäisi olla kaikille pakollista, kaikilla saroilla.
3. Olen ihan maalainen vaikkakin kasvanut taajamakylässä. Rakastan maaseutua. En voisi kuvitella eläväni missään muualla. Tai ehkä hetkittäin saatan kuvitella itseni asumaan lautalattiaiseen kaupunkiasuntoon Kööpenhaminan ydinkeskustaan. Mutta kuvitelma on turvallinen leikki. Minä en ole menossa mihinkään.
4. Suhtaudun tavattoman tunteellisesti, ylpeästi ja omistavasti karjalaisiin juuriini. Kaikki isovanhempani ovat kotoisin luovutetun Karjalan Jääsken pitäjästä. Kaipaan karjalan murteen kuulemista. Liikutun kuullessani lauluja karjalaisuudesta ja itken lukiessani Tuntematonta sotilasta. Kävin siellä kerran, Jääskessä.
5. En pysty nytkään jatkamaan kunnolla tätä paljastelua , koska taustalla soi linkkaamani Laps olen köyhän kauniin Karjalan (tätä en voi edes kuunnella). Olen uskomattoman tunteellinen pölvästi ja itkeskelen kummallisempiakin asioita. Vastaavasti nauran myös paljon ja kovaa. Joku balanssi olla pitää.
6. Imuroin kohtuuttoman huonosti. Saatan järjestellä asioita aakkosjärjestykseen ja nimikoida dymo-lapuilla vaikka mitä, mutta imuroin ihan "venäjäksi".
7. Edellisen viimeisestä vertauksesta huolimatta en ole pätkääkään rasistinen. Rasismi saa minut kuohahtamaan ja voisin väitellä aiheesta päiviä. Yksilöön tai rotuun kohdistuva rasismi ja vaikkapa valtion pakolaispolitiikan kritisointi pitää erottaa toisistaan. Minusta suvaitsevaisuus ja humaanius on suoraan sivistyksen mittari. Myös koko kansakunnan sivistyksen. Voisin kirjoittaa tästä loppuillan. Mutten kirjoita. Mitä enemmän olen nähnyt, sitä humaanimmaksi olen tullut.
Ja tunnustuksen annan seuraaville blogeille, jotka täyttävät sen yhden arvon maailmassani, kauneuden tavoittelun: (Jorille en anna takaisin vaikka mieli tekisi)
Muitakin olisi vaikka kuinka!
13 kommenttia:
Tuo ykkös ja kakkoskohta on kuin omasta suustani.Pirstaan kanssa kovasti ja minulle on tullut myös paha tapa puhua ääneen yksikseni.Kaupoilla itseksekseen puhuminen herättää hieman epätoivottua huomiota.
Onnea
Voi kiitos!
Määkin kiroilen, kun en perskeles opi olemaan noitumatta. Ykköskohtasi kuulostaa siis tutulta... :-)
Henrietta: Sullekin oisin antanu tunnustuksen, mut taisit jo saada Jorilta :)
Vaikeehan tommosia on valita.
Maijja: Ollos hyvä..oon seuraillu sinua jo kauan. Hyvä, että muutkin kiroilee...
Onnea! Blogisi, ja ilmeisimmin myös kotisi ja puutarhasi ovat hyvin kauniita. Asiat itsestäsi ovat mielenkiintoisia, kiitos niiden jakamisesta! Karjalaisuus, kovaäänisyys ja tunteellisuus... Nuohan ovat hienoja ominaisuuksia!
Voi Sanni =) Tuo ykkönen tosiaan toimii tähänkin suuntaan, lisäksi käyttäydyn suorastaan äkkiarvaamattoman ala-arvoisesti, huonosti ja nauran kohtuuttomasti. Selvästikin sukulaissieluisuutta ja tuo maalaisuus. Mäkin haaveilen joskus kaupunkiasunnosta Milanossa, Tallinnassa, Riikassa... Mutta vain haaveilen hetkellisesti ja sitten rakastan maatiaiselämää totisesti rakastan. Ihania hämärtyviä iltoja Sitikanmäelle =) Itkulauluja, ihania muistoja ja suloisia säkeitä
Kiitos Sanni. Huomaa, että olet esteetikko. Teillä on TODELLA kauniin näköinen koti ja kaikki kuvat blogissa oli vimpon päälle hienoja :) Toivottavasti meillekin tulee edes melkein noin kaunista :) Kiitos siis tunnustuksesta!
Vau ! Kyllä sieltä karjalaiset juuret niin selvästi läpikuultaa... Ihan kuin omiaan lukisi =D
Kiitos Sanni!
Ykkönen on ihan mua. Juuri noin.
Vitoskohdasta tiesin jo ennen klikkausta että se on Se laulu.
Minäkään en voi kuunnella sitä pakahtumatta melkein puhki vaikkei karjalaisuudesta ole tietoakaan.
Kiitos kovasti. Aamun ilahdus:)
Kirosanoja pääsee täälläkin, mutta valikoiden. Ei koskaan sitä v:llä alkavaa, se on pahin.
Kiitos Sanni :)
Voi että, tunnistan niin paljon samoja asioita, Karjalan vain vaihdan Pohjanmaahan, mutta muuten tuli tunne, että taidan tuntea sinut. Taidan olla myös sellainen tunenihminen, joka yrittää nähdä kaunista ympärillään. Ja kohtuuttoman huono imuroimaan ;-)
Sinulla on kaunis blogi. Kiitos sinulle.
Kyllä niitä voimasanoja pääsee muidenkin huulilta. Minulle monet ihmiset myös sihisevät (shhhh....). Siten sitä taas muistaa kääntää volyymia vähän pienemmälle. Ehkä se liittyy innostumiseen. Ainakin itselläni sillloin kierrokset lisääntyvät.
Laitoin itsekkin tunnustuksen sinulle!
Kovin on kaunis blogisi!
Heips Sanni,tuli tossa mieleen että kun ollaan menossa Virolahdelle anopin mökille ja asut kymenlaaksossa tiedätkö mitään salaisia/ihania paikkoja siellä kulmilla jossa vois käydä.Okei kymenlaaksokin on iso ja et välttämäti tiedä kaikkea mutta jos satut tietään jotain kivaa Haminan seutuvilla.Aina kannattaa kysyä.10 vuotta käyny siellä mutta en tiedä mitään.
Kiitos kamalan paljon tunnustuksesta, tuo estetiikan arvostus on kyllä minusta myös todella tärkeää, pitää tätä maapalloa kauniina :)
Lähetä kommentti