tiistai 31. elokuuta 2010

Luuloja ja inspiraatioita

Moni on puhunut blogeissa siitä, että syksyllä sisustus ja koti vievät huomiota taas enemmän. Uudessa Koti ja keittiö-lehdessä oli inspiroivia koteja.
Huokailin niitä äsken aamupalalla.
Inspiroidun valtavasti toisten kodeista. Olen sisustuslehtien suurkuluttaja. Tuon itselleni aina tuliaiseksi sisustuslehden matkoilta ja säästän ne kaikki. Luulen, että minussa asuu taiteilija. Luulen myös, että kontroilloimistaipumukseni estää minua toteuttamasta niitä kuvia , joita näen. Piirrän kohtalaisesti, mutten osaa luoda omaa. Mielikuvissani on jotain muuta, mitä saan tuotettua. Valokuvaus voisi olla minulle oikea laji. Etsin kansalaisopistosta järjestelmäkuvauksen kurssia tuloksetta. Pitää jatkaa harjoittelua itse. Keramiikan teko kiehtoo minua valtavasti. Tekniikoiden opiskeluun ei ole toistaiseksi ollut aikaa. Tai luulen, ettei sittenkään kärsivällisyyttä. Luulen myös (moneskohan luulo), että minulle luovuuden vapauttaminen johonkin vaatisi teknisen osaamisen hallintaa. Että jos menisin sille tai tälle taidekurssille, niin saattaisin saada aikaiseksi kuvan, jonka mielikuvituksessani olen jo nähnyt.
Grafiikka, Piia Lehti 2003 Kultainen nuoruus

Sisustamisessakin vaivaa välillä epävarmuus. Luovuuden suitsiminen voi johtaa latteaan lopputulokseen. Pitäisi opetella olemaan rohkeampi.
Tarkka piirtäminen ja monet satukirjojen kuvitukset ovat suosikkejani. Klaus Haapaniemen kuvitukset ovat huikeita. Uudessa mallistossa loikkivat jänikset. Haluaisin osata piirtää kuten Klaus. Tai oikeastaan keksiä, kuten Klaus. En ole ehtinyt katsoa niin paljon elokuvia kuin olisin halunnut. Elokuvat ovat inspiroivia. Japanilaiset piirroselokuvat ovat ehdotonta visuaalisen ilmaisun kärkeä maailmassa. Hayao Miyazakin elokuvissa ei ole mitään liikaa eikä liian vähän.
Luulen, että se olisi sisustuksessakin paikallaan. Ei mitään liikaa eikä liian vähän. Ja se onkin sitten katsojan silmässä. Itse taiteilen siinä välillä koko ajan ja usein tuntuu, että on sittenkin liian vähän. Tai sitten ei.

Hyvää päivän jatkoa! Ryhdyn oikeisiin töihin.

4 kommenttia:

Kukkahattuneiti kirjoitti...

Oi, tekstisi olisi voinut olla kuion omista mietteistäni! Sisustuslehtiä on nurkat pullollaan, kaikista muista naistenlehdistä voin luopua, mutten niistä. Hayao Miyazakin elokuvat ovat Parhaita ja en myöskään saa hienoja mielikuvituksellisia ajatuksia ja ideoita mielestäni paperille tms. Piirtelen tikku-ukkoja ja kärpäsenjätöksiltä näyttäviä teoksia, kun mielessä olisi hieno sisustus :P usein myös todellisuus iskee vastaan, mielessäni oli hieno baaritiskiratkaisu keittiöömme, mutta ikkunan paikka/mitat estivätkin sen heti alkujaan ;)

jori kirjoitti...

Nuo japanilaiset piirretyt ovat niin vangitsevan upeita, meillä ovat jo melkeimpä puhkikuluneet. Jännittävää odottaa miten muotoilussa, tekstiileissä ja printeissä näkyy kahdenkymmenen vuoden päästä tämä aikakausi. Aivan kuin Klaus Haapaniemen ja Sanna Annukan printeistä huokuu Rosvo ruudolfit, Myyrät ja kaikki tsekkiläiset ihanaiset piirretyt 70-luvulta. Lapsuuden kuvamaisemat tupsahtelevat nyt hitusen muuttuneina, mutta niin rakkaan tuttuina, että ne saavat polvet notkumaan. Tuli jälleen sisustusvimma tuosta postauksestasi. Teillä on ihastuttava matto ja tuo Starkin jakkara. Njam

Saila kirjoitti...

Kiinnostavia asioita ja aiheita, mutta koska mulla on kauhea nälkä ja haluan vetäistä voileivän ennen syklaami-istutuksen loppuun saamista, tyydyn vain kysymään tuosta alimman kuvan paneelista. Onko se sormipanellia vaiko mitä? Näyttää kiinnostavalta. Etsin jotakin sopivaa paneelia tupaani, joka voisi olla muutakin kuin kaikkialla suosittua helmiponttia.

Henrietta kirjoitti...

Ennen vanhaan sanottiin että ostetaan perjantaipullo mutta minä ostan perjantailehden.Lehti on lehti vaikka netti pullollaan haluan sisustusjutut selattavana sohvallani.
Mä en kans osaa oikein piirtää joten olen korvannut sen valokuvaamisella.Käytän valokuvaa myös kun teen taidegrafiikkaa,korvaan taas sen piirtämisen.Savitöihin en ole vielä saanut valokuvaa tumpattua mutta teen niistä hieman graafisempia pläjäyksiä enkä mitään esittäviä esim,kissoja tai kanoja.
Olen mestari siinä kuinka korvata puuttuvat taidot jollain muulla ja niihän sen pitää olla,ei ihminen kaikkee voi osata.