sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Historiallinen tilanne



Työpöytä on tyhjä ja puhdas. Usean tunnin toimistoaherruksen jäljiltä syntyi tilanne, joka tuskin toistuu kuukausiin. SIISTI pöytä. Ihmeellistä. Toimistossani sattui olemaan Casual sunday eikä yöpukusillaan kahvikupin kanssa tehdyt sunnuntaityöt tuntuneet raskailta.



Sitten erään haasteen kimppuun taas. 
Uudenkaupungin kukkamessut haastavat puutarhabloggaajia. Minulle haasteesta vinkkasi Savea ja papuja.
Haasteessa tulisi kertoa harvinaisuudesta tai puutarhan silmäterästä. Siinäpä haaste! kaikki harvinaisuudet, joita olen päättänyt hartaasti vaalia ovat parissa vuodessa kadonneet ja kuolleet. Sinivaleunikko, Syrikkä ja Ruusuorapihlaja ovat kaikki kadonneet hankalien talvehtimistalvien jälkeen. Kasvimäärä on Villissä pihassa sen verran suuri, etten nyt keskellä talvea saa päähäni mitään ihmeellisen harvinaista.


Kaikkia kasveja tulee vaalia, mutta sydäntäni kylmäsi, kun luulin unohtaneeni maahan tämän daalian. Sain sen naapurilta ja se on kasvanut näillä kylillä aina. Onneksi Täti-Vihreä oli nostanut juurakot! Daalia on syvän violetti, korkea ja pysyy pystyssä hienosti. Sen kasvuvoima on huikea!


Jotkut pioneistani eivät tule vastaan ihan perustaimikaupoilla.  Barrington Belle on yksi upeimmista.
Mielenkiinnolla odotan myös miten viime kesän puuhankintani ovat talvesta selvinneet. Tästä voit katsoa, mitä tuli hankittua.

Vaalin näkymiä ja kokonaisuutta. Puutarha on  15 vuoden työn tulos. Siitä pitää voida nauttia.

Vaalin tunnelmaa ja sitä, että sormustinkukat saavat levitä hallitun vapaasti.  Puutarhan pitää voida elää myös omaa elämäänsä. Jos siitä tekee liian "nypityn" ja hallitun, se menettää mielenkiintoisuutensa. Puutarhan pitää yllättää myös hoitajansa.



5 kommenttia:

savea ja papuja kirjoitti...

Komean värinen daalia sopii hyvin kukka-aarteeksi. Sormustinkukkaa taas olen jo kauan ihaillut. Viime kesänä näin Porkkalanniemessa sormustinkukan, joka oli pihapiirissä, mutta taisi kasvaa aika villinä. Luulen, että sormustinkukka juuri nauttii villiydestä.

Liityin lukijaksi!

pivi kirjoitti...

Upeat kukat, mahtava pioni ! Olen täysin samaa mieltä, että mukavaa että jotkut kasvit saavat levitä. Niin ja mielellään kuten sanoit hallitun vapaasti, itsellä vaan joskus tuo hallinta pettää :) Usein siemenestä levinnyt kukka löytää kuitenkin niin upean paikan itselleen, että sitä ei olisi itse keksinyt. Luonto osaa.

Irene kirjoitti...

Lähetä Täti-Vihreälle terveisiä. Hyvä, että huomasi daalian juurakot. Ne ovat mahtavan väriset ja -kokoiset. Omani jäivät tänä vuonna lumen alle. Tosin ei niitä montaa edes ollut, eikä noin komeita.

Maarit kirjoitti...

Ihania kuvia! Sormustinkukassa upeat värit! Jäinpä lukijaksi:)

Kukkaiselämää kirjoitti...

Hienoja kuvia ja kukkia!