maanantai 19. helmikuuta 2007

Talviturhautuminen iskee...

Joka vuosi sama juttu. Tässä vaiheessa alkaa niin nyppiä tämä talvi. Valon lisääntyminen on hienoa, muttei jaksaisi enää yhtään innostaa lumi ja pakkanen.Kaksi kuukautta ja puutarhahommat on jo täydellä teholla käynnissä. Niin lähellä ja niin kaukana!

Selaan vanhoja kuvia huokaillen. Onpa kaunis tuokin Lehtosinilatvan alba-muoto (Polemonium cauruleum).




Kestosuosikkini poimulehti (Alchemilla mollis)

Nämäkin puutarhamuistot ovat mukavia. Kesällä 2005 minulla oli niin pieni lapsi, että oma henkilökohtainen puutarha-aikani sijoittui aina ilta kymmenen tienoille. Lähes kaikki kuvat ovat kesäyössä otettuja. Hiljaisuus ja linnun laulu kuuluvat näistä kuvista. Niin ja hyttysten ininä kun ne pyörivät yöpuvun helmoissa pohkeita himoiten ;)

2 kommenttia:

quaint kirjoitti...

Voi tuo lehtosinilatva on upea! Onkohan se jotenkin risteytynyt tai onkin joku muu sinilatva? Omat vaan ovat täysin valkoisia vaikka sinikukkaisiakin on lähettyvillä.

Poimulehti on munkin kestosuosikki! Ajattelin rakentaa siitä "aidanteen" karviaisten ympärille vähän rajaamaan. Onneksi on härmänkestävä..

Sanni kirjoitti...

Nyt kun sanoit, niin voihan tuo olla risteytynyt. Yritin muistella, että oliko ostamani alkuperäisyksilö täysin valkoinen ja saattoi se olla. Mitään muita en ole hankkinut kuin alban ja sinisen. Ne leviävät aika hervottomasti, mutta pidän niistä paljon. Pitääkin muistaa katsoa onko joukossa täysin valkoisia enää ollenkaan.