Kaikille lienee selvää, etten ole värien suuri ystävä (sisustuksessa tai pukeutumisessa). Klaus Haapaniemen kuvitukset kuitenkin osuvat ja uppoavat. Niiden slaavilainen henki tuo mieleen lapsuuden tsekkiläiset piirroselokuvat. Niissä on mahtavaa, mutta silti hienovaraista taian tuntua!
Voi kunpa Haapaniemeltä tilattaisiin kuvitus johonkin klassikkosatuun. Hienona, suurena kuvateoksena. Ostaisin heti.
Tässä teille uutuusmuki (1kpl) päivän arvontaan, TANSSI.
"Kuvituksen inspiraationa toimi tsekkiläinen ooppera Ovela kettu, joka on surullinen mutta kaunis tarina eläinten ja ihmisten rinnakkaiselosta ja elämän loputtomasta kiertokulusta."
Lainaus TÄÄLTÄ.
Meillähän ei näköjään voi laittaa astiaa lattialle, ilman, että eräät luulevat siitä löytyvän ruokaa.
Arvonnoista hieman vielä. Muistattehan kommentoida jokaista postausta, minkä arvonnassa haluatte olla mukana. Päivän lahja arvotaan siis sen päivän postauksen kommentoijien kesken. Jokaisena päivänä saa ja kannattaa kommentoida.
(Mainitsen postauksessa, mikäli lahja on lahjoitettu minulle arvontaan. Muutoin lahjat ovat itse hankkimiani.)
Laskettu aika piti paikkansa. Eilen illalla ilmestyi tuo särö Marans-munaan. Nyt kuoriutuneita on neljä. Yksi Orpington, Marans ja kaksi iittiläistä. Keltainen on se Orpington. Koneessa on lisää piippaavia munia, joissa on säröjä. Toivon Araucana-vauvan näkevän päivänvalon vielä tänään. Olen huojentunut, että edes muutama tipu tulee. Kissanpennuthan olivat kerran haudonnan keskivaiheilla repineet johdot irti seinästä ja hautomo oli viilentynyt.
