sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

IHANAT SYREENIT

Villiin pihaan on huomaamatta kertynyt hyvä valikoima erilaisia syreeneitä. Lapsuudessani niitä sanottiin sireeneiksi.  En tiedä onko muistikuvani virheellinen, mutta uskon, että äitini kotitalon pihamaalla kasvoi vaaleanpunainen pihasyreeni. Täti-Vihreä oikaiskoot, jos olen väärässä. Joka tapauksessa muistan jo lapsena ihastelleeni sireeninkukkia.

Meillä on suuria pensaita valkoisia sekä vaaleanvioletteja pihasyreeneitä (Syringa vulgaris), jotka ovat jo kukkineet. Iloksemme Jalosyyreni ´Andeken an Ludvig Späth´ on kukkinut runsaasti. Sen kukat ovat aluksi hyvin tummanvioletit ja haaltuvat kukinnan edetessä.


 Jalosyyreni  Syringa vulgaris ´Andeken an Ludvig Späth´

Tien laidassa kukkii `Moskovan kaunotar´ valkoisin kukin. Ne ovat avautuessaan ihanan vaaleanpunertavat. Kaunotar nojailee johonkin toiseen syreeniin, joka voisi olla joku Puistosyreeni (Syringa x henryi) tai Unkarinsyreeni (Syringa josikaea).


Vai onko tämä alakuvassa sittenkin Unkarinsyreeni? Kuva on huono, mutta jos joku tunnistaa,  niin olen kiitollinen. Hukkaan aina kaikkien kasvien nimet!

EDIT: Älysin mennä tuohon sivupalkin Muut kasvit-listaan. Siellähän oli Isabellansyreeni (Syringa  x prestoniane ´Royalthy´) Eli jompi kumpi on se. Veikkaan tuota alempaa.


Nuokkusyreeni on helppo tunnistaa. Ihanat vaaleanpunaiset kukat nuokkuvat ja ovat vasta aukeamassa.

Nuokkusyreeni Syringa komarowii subsp. reflexa
 Lisäksi löytyy ainakin Japaninlikusterisyreeni, mutta se ei kuki vielä.

Tänään kitkemisretkellä ilahdutti erityisesti tämä näkymä:


Köynnöshortensia (Hydrangea petiolaris)  on vallannut kivimuurin.



lauantai 8. kesäkuuta 2019

KUVARAPORTTI KESÄKUUN ALUSTA


Laitan teille muutamia kuvia viime päiviltä.
Onneksi on jotain kaunista!




Sain aikaan pari oikein onnistunutta kitkemispäivää sen jälkeen, kun melkein luovutin ja annoin vuohenputken syödä puutarhani.
Sitten tämä sää..
Ei voi tehdä mitään ilman kuolemanvaaraa. Piha on pätsi.

Pelkään, että vuohenputki nauraa partaansa tai mihin lie ja jatkaa kaiken valtaamista. Ja kun taas uskaltaudun istutusalueisiin, ne ovat yhtä valtavaa vuohenputkikasvustoa, joka ulottuu vähintäänkin pääni korkeudelle ja eksyn itsekin siihen viidakkoon, kuin muumit Taikurinhattu-tarinassa.




Mutta hei, vuoden puutarhatapahtuma! Hevoskastanjassani on kaksi kukkaa. Ties kuinka monta vuotta istuttamisesta onkaan. Ilahduttavat kukkapötkylät!

sunnuntai 26. toukokuuta 2019

KEITTIÖN UUSI KUNINGATAR


Miehen mielestä se olen tietenkin minä, mutta mutta...

Kuten aiemmin kerroin, olen tyhjentänyt sopimuksesta erästä aittaa. Kaiken pienemmän rojun alta paljastui vanha kaupan tiski. Tai oletan sen olevan sellainen. Melkein toivoisin sen olevan tämän kylän kaupasta peräisin. Kapistus oli todella likainen. Sokkeliosa oli irti ja kaikki jäljellä olevat laatikot olivat toimineet rottien kotina.


Tässä muutama ennen-kuva:



Käytin tuntitolkulla aikaa putsaamiseen, jonka aloitin painepesurilla ja siirtyen kuumailmapuhaltimeen, raappaan ja hiomakoneeseen. En ole ikinä nähnyt niin paljon rotan ulosteita! Luulin, että saan jonkun kamalan taudin! Mutta minulla oli visio.



Maalasin tiskin Prismasta saatavalla Rust-Oleum Chalky Finish kalustemaalilla, värillä Antique White ja vahasin sen jälkeen kalkkimaalille tarkoitetulla vahalla. Maalia on kolme kerrosta. Kuivumisen jälkeen ja ennen vahaamista kulutin maalia hieman veitsellä ja hiomapaperilla sieltä täältä.


Tason ja luukkujen kehykset halusin jättää puunvärisiksi. Uskomatonta, että nuo lasit olivat ehjät! Puupinnat käsittelin puuöljyllä. Pidän siitä, että elämän jäljet näkyvät pinnassa.


Jonkun vanhan  pelastaminen käytännölliseen tarkoitukseen on palkitsevaa. Tiesin heti tämän nähdessäni, mihin se kuuluu.


Taisin kuulla jonkun sanovan "Ihan hirvee!" nähdessään tämän pihalla pesemättömänä ja surkeana. Rotan papanat vain lentelivät, kun 2,7 m pitkää ja melko painavaa aarrettani siirreltiin.



Mielestäni siitä tuli täydellinen, keittiön kuningatar, maailman hienoin keittiötaso!

Nyt vielä KULTAA lätkästä, kiitos!
Miten hieno sunnuntai!


lauantai 25. toukokuuta 2019

PARASTA JUST NYT

Särkynytsydän on ehdoton suosikkini kevät-kesän kukkijoista.
Se on myös talvehtimisvarma.


Valkoinen lajike on arempi ja juuri näitä kuvia tähän laittaessani tajusin, etten ole huomannut sitä vielä. Se on samalla alueella tämän perinteisen kanssa ja onkin mentävä tutkimaan, onko se kadonnut.

DICENTRA SPECTABILIS

Särkynytsydän on jotenkin uniikki perenna. Ihania sydämiä, jotka ovat kauniin lehvästön koristeina.
Se kuuluu unikkokasvien heimoon ja on kotoisin Aasiasta, mm. Siperiasta ja Japanista.


Villissä pihassa on nyt jotenkin runsaasti tummempaa fuksian punaista. Ja sitä vuohenputkea. Minua on oikeasti alkanut huolettaa, että se valtaa kaiken. Tänään on satanut koko päivän. Olisi aivan pakko ehtiä kitkemään oikein urakalla.


Minulla on onneksi metsä täynnä kieloja.


maanantai 20. toukokuuta 2019

HUONOJA YHTÄLÖITÄ

Myöhässä oleva puutarhuri + lämpö= VUOHENPUTKIKATASTROFI
Helle + verenhimoiset ötökät + järkyttynyt puutarhuri= VUOHEPUTKIRAIVO

Ilmoitan, kun saan ratkaistuksi jonkin kivemman yhtälön!






Tässä ainoat, mitkä näkyvät vuohenputkiviidakosta toistaiseksi. 
Pidän viime postauksen lupaukseni. Vähintään tunti päivässä kitkentää, ellen ole koko päivän työvuorossa. Tänään meni töiden jälkeen 1,5 tuntia. Nielin varmaan 5 jotain pientä öttiäistä ja ötönkänkarkottimesta on patruuna lopussa!

torstai 16. toukokuuta 2019

KEVÄT LAUKKAA

Olen tänä keväänä ollut kerrassaan surkea puutarhuri. Talven törröttäjät ne törröttävät edelleen eli kukkapenkit on siivoamatta. Mutta sepä ei haittaa tulppaaneita. Kevät on muuttumassa täyttä laukkaa kesäksi.



Tuntuu, etten ehdi mitenkään kaikkea, mitä haluaisin, koska on niin paljon kaikkea, mitä olisi kiva tehdä.



Lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon, että ensi viikolla aloitan kukkapenkeissä konttaamisen. Jos sanani syön niin mörökölli minut vieköön. 
Tottakai Täti-Vihreä on jo aloittanut. Niin, että aivan hunningolla ei sentään olla,


Emme ole tänä vuonna mukana Avoimissa puutarhoissa, sillä kotimme on avoinna paikallisessa Käy Kotihin- tapahtumassa 31.8.

Muutenkin meillä on kaikenlaista projektia meneillään, enkä halunnut ottaa painetta valmistumisista.

Nyt hieman jääkiekkoa iltaan!

keskiviikko 1. toukokuuta 2019

VAPUN PUUHIA

 Tähän aikaan keväästä meillä ollaan koko ajan ihan pihalla! Täti Vihreä on uudistanut kasvihuoneen lattiaa ja tässä pieni ennakkokurkistus kasvihuoneeseen.  Katsotaan paremmin sitten, kun voidaan viedä kasveja paikoilleen.



Itse olen pessyt ja lajitellut erään aitan tyhjennyksestä tulleita aarteita. Toisen roska on oikeasti toisen aarre.  Todella vanha leipälapio on mielestäni älyttömän kaunis. Monet esineet ovat 1800-luvulta enkä voi olla ihailematta käsityötaitoa, jota silloin täytyi löytyä joka talosta. 




Sen lisäksi, että monet esineet ovat todella kauniita, ne ovat kaikki mielenkiintoisia ja toivoisin, että ne voisivat itse kertoa tarinansa. Nyt pitää vain arvailla.


Istutusalueita pitäisi siivota. Viime vuonna päätin, että se tehdään tänä vuonna ajoissa. No.... Se ajoissa taisi mennä jo. Lupaan tehdä asialle jotakin perjantaina. Odotan sadetta, että voisin polttaa puutarhajätettä. 

 Tässä kevään etenemiskuvat, joilla on eroa kolme päivää.

KEVÄÄN ETENEMINEN 28.4.2019

KEVÄÄN ETENEMINEN 1.5.2019

sunnuntai 21. huhtikuuta 2019

SINIVUOKKOJEN AIKA

 Pääsiäisen säät ovat todella suosineet puutarhaprojekteja. Olen siivonnut pohjoisnurkkaa ja purkanut lahon, vanhan koiratarhan aidan. Alueelle on suunnitteilla jotakin. En vielä paljasta suunnitelmaa tarkemmin, koska se on vain haavekuva ja hahmotelma ruutupaperilla.


 Ajuruohojoki on selvinnyt talvesta. Vain muutamista savisista salaojaputkista on kuoriutunut ulkokerros pakkasissa. Harson ja havujen alla talvehti myös yksi ruukkumansikka ja purkkirivistö perennoja.


Sinivuokkojen meri on vallannut saunan mäen.


Tässä kuva samasta kohtaa kuin viime viikolla. Lumi on poissa.

KEVÄÄN ETENEMINEN 21.4.2019

sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

IHANA VALKOINEN

Hei, olen täällä! Kamalia blogitaukoja, mutta ehkä alan palata puutarhabloggareiden kirjoihin jälleen.

Olen varovainen värien käyttäjä ja pidän sisustuksessa paljon valkoisesta.
Tänään minulla kävi kirpputorilla tuuri. Löysin Finelin valkoisen  5 l:n kattilan kympillä. Emali ei ole aivan priimakunnossa, mutta silti! Vanhat savikulhot tarttuvat usein myös mukaan. Varsinkin jos hinta on kohtuullinen, kuten tuolla kivalla kulholla 3 €.





Valkoiset kukat ovat suosikkejani sisällä sekä puutarhassa.


Ja ensimmäiset kukkijat ovatkin nämä ihanat lumikellot.


Kaikista valkoisista asioista en juuri nyt pidä. Lumi ei sula mitenkään. Toivon ensiviikosta lopullista tuhoa lumelle sekä kuivatusta kuralöllölle, joka on vallannut pohjoisen puolen pihan.
Puutarhahan kuivuu etelä-rinteessä vauhdilla. Yritän kuvata kevään edistymisen joka viikko tuosta samasta kohtaa.

KEVÄÄN ETENEMINEN 14.4.2019


Sain myös kauneimmat virpomavitsat ikinä. 
Mukavaa vaalipäivän ja palmusunnuntain iltaa!
Lupaan kunnostautua blogin puolella.