KEVÄT LAUKKAA

Olen tänä keväänä ollut kerrassaan surkea puutarhuri. Talven törröttäjät ne törröttävät edelleen eli kukkapenkit on siivoamatta. Mutta sepä ei haittaa tulppaaneita. Kevät on muuttumassa täyttä laukkaa kesäksi.

Tuntuu, etten ehdi mitenkään kaikkea, mitä haluaisin, koska on niin paljon kaikkea, mitä olisi kiva tehdä.

Lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon, että ensi viikolla aloitan kukkapenkeissä konttaamisen. Jos sanani syön niin mörökölli minut vieköön. 

Tottakai Täti-Vihreä on jo aloittanut. Niin, että aivan hunningolla ei sentään olla,

Emme ole tänä vuonna mukana Avoimissa puutarhoissa, sillä kotimme on avoinna paikallisessa Käy Kotihin- tapahtumassa 31.8.

Muutenkin meillä on kaikenlaista projektia meneillään, enkä halunnut ottaa painetta valmistumisista.

Nyt hieman jääkiekkoa iltaan!

VAPUN PUUHIA

 Tähän aikaan keväästä meillä ollaan koko ajan ihan pihalla! Täti Vihreä on uudistanut kasvihuoneen lattiaa ja tässä pieni ennakkokurkistus kasvihuoneeseen.  Katsotaan paremmin sitten, kun voidaan viedä kasveja paikoilleen.

Itse olen pessyt ja lajitellut erään aitan tyhjennyksestä tulleita aarteita. Toisen roska on oikeasti toisen aarre.  Todella vanha leipälapio on mielestäni älyttömän kaunis. Monet esineet ovat 1800-luvulta enkä voi olla ihailematta käsityötaitoa, jota silloin täytyi löytyä joka talosta. 

Sen lisäksi, että monet esineet ovat todella kauniita, ne ovat kaikki mielenkiintoisia ja toivoisin, että ne voisivat itse kertoa tarinansa. Nyt pitää vain arvailla.

Istutusalueita pitäisi siivota. Viime vuonna päätin, että se tehdään tänä vuonna ajoissa. No.... Se ajoissa taisi mennä jo. Lupaan tehdä asialle jotakin perjantaina. Odotan sadetta, että voisin polttaa puutarhajätettä. 

 Tässä kevään etenemiskuvat, joilla on eroa kolme päivää.

KEVÄÄN ETENEMINEN 28.4.2019

KEVÄÄN ETENEMINEN 1.5.2019

LAVENTELIA RUUKUISSA

 Eilen mainitsin istutelleeni hieman. Villin pihan INSTA-feedissä olikin jo kuvia ja videoita näihin puuhiin. Ehdin jo etsiä muutamasta taimikaupasta laventeleja, ennen kuin tärppäsi.  Ne olivat monessa paikassa jo lopussa. Liekö Laventeli jotenkin pinnalla nyt, koska sitä oli pakko saada ja muutkin olivat ilmeisesti saman pakkomielteen vallassa. Ostin vain kolme, mutta ehkä on haettava vielä muutama lisää. Kurkkaa ihmeessä myös INSTA-tili! TÄSTÄ

Tarkoituksenani on saada tuuheita laventeliruukkuja riviin. Laventeli on monivuotinen aromaattinen kasvi, joka rohtona rentouttaa, alentaa verenpainetta ja laukaisee kouristuksia. Minulle sen arvo on tuoksussa ja ulkonäössä. Laventeli talvehtii meillä Suomessakin hyvässä paikassa, mutta useista yrityksistä huolimatta en ole saanut aikaan välimerellistä laventelirivistöä.

LAVENTELI – Lavandula angustifolia

Latvoin laventelit tuuheutumisen toivossa, vaikka kukintojen pois leikkaaminen tuntuikin ikävältä. Istuttaminen ja leikkely levitti ilmaan ihanaa tuoksua. Nautin työskentelemisestä kauniiden esineiden keskellä. Istutustupöytänä toimii yksi viime kesän juhlapöydistä. Nehän käsiteltiin rautavihtrillillä ja ovat siksi kauniisti harmaantuneet. Pöytien valmistamisesta voi lukea TÄÄLTÄ.

En suinkaan heittänyt latvottuja laventelin osia pois. Se nyt olisi ollut aivan kauheaa haaskausta. Osan heitin huis vaan lattialle, mistä ne päätyivät imurin pussiin ja tuoksuivat sieltä vienosti imuroidessa. Nupulliset varret laiton pikkuisiin maljakoihin. Minulla on hyvin usein wc-altaan reunalla kukkia. Nyt laventeleja. Loput silppusin saksilla kuppiin ja jätin vain yöpöydälle olemaan.

MITÄ TEHDÄ YRTTIEN LATVOMISJÄTTEILLÄ

Mikä on sinun suosikkisi yksittäiseksi ruukkukasviksi? Entä suosikkiyrtti tai muuten tuoksuva kasvi?

VIIKON KUKKA – KUOLANPIONI

 Tämän viikon kukkien kuningartar on ehdottomasti Kuolanpioni Paeonia anomala. Muistan saaneeni tämän pionin taimen tilaajanlahjana jostakin lehdestä. Tilasin lehden ystäväni kautta ja saimme molemmat omat Kuolanpionit.

KUOLANPIONI Paeonia anomala

Kuolanpioni on vaatimaton hoidon suhteen ja kasvaa kokoa vuosi vuodelta. Näitä voisi olla vaikka kuinka monta kasviyksilöä, sillä se kukkii pioneista aikaisin ja ikäänkuin aloittaa pionikauden.

Minulla on ollut tosi kiva puutarhapäivä. Olen tehnyt monelaisia pikkujuttuja inspiraation mukaan. Aina ei tarvitse edetä massiivisen kitkentäsuunnitelman mukaan, vaan voi poiketa harhapoluille. On ihanaa, kun voi tehdä sitä, mikä tuntuu hyvältä ja kiinnostavalta. Koko päivä vierähti pihalla.

Käsittelin kulahtaneen puutarhatuolin uudelleen mustalla kalusteöljyllä. Hain myös kiviä sorakuopalta ja puuhastelin mielikuvituksellisen  "ex-ankkatarhaprojektini" kimpussa.

Kitkin vähän ja ihastelin kukkia. Seurustelin eläinten kanssa, istuttelin ja kastelin, siivosin rojuja sieltä täältä, fiilistelin.

Viikon kukkija voisi yhtä hyvin olla Alppikärhö. Tämä runsaskasvuinen, ihana kärhö on aina kukkinut valtavasti. Villissä pihassa on ainakin 4 alppikärhöä. Ne eivät ole vaativia ja myös lehdistö on todella kaunis.

ALPPIKÄRHÖ Clematis alpina

Muutkin villipionilajikkeet kukkivat. Tältä on nimilappu kateissa. Veikkaan Munkinpioniksi tai Turkinpioniksi. Toki se voi olla joku muukin. Jos tunnistat, niin kerro minullekin mikä tämä on?

MIKÄ PIONI? WHAT IS THIS?

Hevosetkin nauttivat kesäpäivästä ja söivät laitumessa koko päivän.

MUISTA NAUTTIA PUUTARHAN KAUNEUDESTA!

Tänään oli niin lämmin, että kitkin vain hetken aamulla. Vietimme monta tuntia paahteessa Kausalan Helluntairaveissa enkä sen jälkeen jaksanut muuta, kuin pikaisesti ajaa nurmikon ruusutarhasta.

Hetken murehdin kitkemättömiä alueita. Sitten ajattelin, että on sitä myös vain nautittava puutarhan kauneudesta. Niinpä menin kameran kanssa retkelle.

SANIAISET OVAT KOHTA IHMISEN KOKOISIA

LEMMIKIT TEKEVÄT IHANIA SINISÄ LÄIKKIÄ SINNE TÄNNE.

Siellä tällä alkaa näyttäytyä kaipaamaani Gottage garden – tunnelma. Tulisipa hyvä sormustinkukkavuosi!

Täti-Vihreän kivikkotarhassa on alkaa olla monenlaisia kukkijoita. Huolellinen perustaminen näkyy ja rikkakasveja on todella vähän. Muutama hassu voikukka siellä täällä. Suosikkini tällä hetkellä on tämä Patjarikko, jonka lajikenimeä en tiedä.

PATJARIKKO Saxifraga x arendsi

SAMMALLEIMU Phlox subulata

Kissankäpälä on todella viehättävä kasvi kivikkoon. Läheisellä vanhalla urheilukentällä kasvaa sitä luonnonvaraisena isoina alueina.

KISSANKÄPÄLÄ Antennaria dioica

NASSU SEURAA KUVAUSRETKEÄNI TARKASTI

Alppikärhö lupailee mahtavaa kukintaa satoine nuppuineen. Näissä kevään hetkissä on niin paljon kukkalupauksia! 

ALPPIKÄRHÖ Clematis alpina

On tärkeää, ettei aina vain hiki päässä suorita.  Puutarhassa eikä elämässä!

TÄYDELLINEN PUUTARHA-PERJANTAI

Olipa hauskaa, kun sää oli tänään hieman viileämpi. Ulkona jaksoi puuhailla koko päivän ja tuuli vei hyttysetkin mennessään.

Mies ajoi nurmikon ja minä kitkin ja siivosin valtaisan alueen. Lisäksi vahdimme tarkoin puutarhajätteen polttotulta. Aloin epäillä, että olen osittain onnistunut puutarha-aivopesemään tuon miehen. Hän on ainakin kolmesti sanonut, että: "Onpa tuo kukkapenkki hienon näköinen!" Ei se ole aiemmin edes rekisteröinyt penkkejä, kukkia tai koko puutarhailua!

Kyseessä on tämä vanha, ensimmäisenä siivottu, suuri  perenna-alue. Onhan se hieno! Ja kun kasvu tapahtuu yhtäkkiä, ei sitä voi olla huomaamatta. On mukavaa, kun toinenkin haluaa tehdä ulkona juttuja. Ruohonleikkuuapu tulee todella tarpeeseen. Kukkapenkeissä kitkeminen on minulle kuitenkin sellaista yksinäistä terapiaa. Huolestun todella, jos mies alkaa kohta kaivaa uutta perennapenkkiä tai haluaa taimikauppaan. Luulen kuitenkin olevani näiltä osin turvassa.

On meillä yksi yhteisprojektikin meneillään. Mutta siitä lisää myöhemmin.

Seuraavassa kuvassa on tämän päivän työmaata.

Yksi suuri osa alapihan istutusalueista on siivottu, mutta vielä sitä riittää. En taida olla puolivälissäkään. Edessä on kuitenkin kaksi hyvää puutarhapäivää.

Erityisen ilahduttava on tämä Täti-Vihreän kivikkoprojekti.

Tässä vielä kaappaus instafeedistä. Päivän työmaa ennen ja jälkeen.

Onko mikään palkitsevampaa, kuin rikkaruohottomat kukkapenkit ja polut?!

VIIKON KUKKA – PALLOESIKKO

 Puutarhassa alkaa kukkia kaikenlaista. Tämän hetken kukkijoista eniten minua viehättää tämä hennon vaaleanpunainen Palloesikko, Primula denticulata.

Näiden soisin leviävän mihin vain. Ihania, pastellinvärisiä pallukoita!

Tämä on myös ihastuttavien alkujen aikaa. Särkyneensydämen  versot ovat lähes yhtä kauniita kuin kukkiva kasvi.

Kaikista kasvin aluista ikuinen suosikkini on kuitenkin saniainen. En koskaan väsy ihastelemaan noita vauhdilla auki kiertyviä lehtiä. Ne ovat kuin ujoja pikkueläimiä.  Merihevosia tai vauvalohikäärmeitä. Jotenkin ikiaikaisen näköisiä ja aivan parasta toukokuussa.