UUSIA BETONILATTOJA

 Tilasin pitkästä aikaa uusia muotteja Yhdysvalloista, kun betonihommat alkoivat taas tuntua kivoilta. On hieman harmi, ettei edullisia muotteja persoonallisiin laattoihin saa kuin jostakin kaukaa tilaamalla. Kuvassa uusia ovat tuo roomalainen nainen ja enkelifiguuri. 

Nuo kaikki 14,5 x 14,5 cm laatat ovat myös uusia. Nämä ovat mielestäni kivoja puutarhan tai kodin sisustuselementtejä. Betonilaattani ovat kestäneet oikein hyvin säävaihteluita ja olleet ulkona ympäri vuoden. Pieni laatta on myös kiva tuliainen.  Kana- ja kukkolaatat ovat kestosuosikkejani. Ne myös tekevät hyvin kauppansa, kun näitä on ollut jossakin myynnissä.

Ulkona ja sisällä on sama lämpötila, juuri nyt 27 celsiusta. Sisältä puuttuu paahtava aurinko ja paarma-armeijat. Olen siis pyhittänyt arkivapaani kodinhoidollisille tehtäville. Säästä ei saisi valittaa, mutta kyllä minulle jo riittäisi. Puutarha on aivan villiintynyt, kun siellä ei voi lämpöhalvausriskin ja paarmainvaasion vuoksi tehdä mitään.

Yöllä puhallan pöytätuulettimella yöilmaa makuuhuoneseen ja kömmin tuon hirven alle maate! Pelkkä pussilakana riittää, mutta peitto on oltava!

PUSSILAKANA BY NORD

Uusi, avara pergola

 Edellisessä postauksessa sanoin jättäväni pergolan aiempaa tyhjemmäksi.

Tänään ehdin hieman järjestelemään siellä. Lattia ja omatekemäni laatat tulevat kauniisti esiin, kun tilaa ei ole tungettu täyteen tavaraa. Luulen, että meillä on enemmän käyttöä iltaisin istuskeltavalle  puutarhaolohuoneelle, kuin ruokaryhmälle. Grillaan harvoin enkä pidä kaasugrillistä. Avotulipaikka pergolan vieressä saa olla kesäkeittiönä tästä eteenpäin.

Pergolan uusi elämä alkoi siis tänään. Mies oli päivän reissussa ja tarjosin  hänelle lasin punaviiniä kotiin palatessa. Pöytä on hätäratkaisu, vanha, liian matala Ikean jakkara, jonka löysin pihasaunalta. Persoonallisempi ja sopivampi ratkaisu kyllä löytyy, kun pitää silmät avoinna.

KYNTTILÄT KUULUVAT PERGOLAN TUNNELMAAN

Laittiassa on rivi elämänpuulaattoja.

 Näkymät pergolasta ovat kauniit ja tuoleihin voi unohtua istuskelemaan ja nauttimaan tunnelmasta. Tänään olisi tarvinnut vielä viltin. Iltaisin ja öisin on kovin viileää. 

Juhlia varten pergolaan tuodut sinisarjat sopivat sinne täydellisesti.

Piippuköynnös kattaa miltei koko pergolan ja kahdelta sivulta sitä ympäröi perenna-alue, yhdeltä sivulta nurmikko ja yhdeltä nuotiopaikan kivituhkapiha. Pitänee ottaa parempi kuva kokonaisuudesta vielä.

KUUNLILJAN KUKAT TÄYTÄVÄT TÄLLÄ HETKELLÄ PUUTARHAN

Pitää yrittää kuvata pergolan aluetta valoineen myös hämärässä. Tunnelma on kerrassaan valloittava.

Kurkia ja katetta...

Kitkemisinnostus on vallannut minut!

 Ihmeiden ihme.
Talon kulman havuryhmää ei oltu kitketty edes viimekesänä.

Se olikin aivan järkyttävässä kunnossa.

Olen kitkenyt, hieman kantannut ja levittänyt katetta.

 Kanssabloggaajat innostavat!

Kiitos inspiraatioista mm.

KATI

MARIA

IRENE

ja

JORI

Pitkästä aikaa valoin myös muutaman betonilaatan. Se on ihan älyttömän kivaa hommaa!

 Laattojen muotteja voit tilata vaikkapa CULTIVERA GARDENista.

Sain uuden kurkimuotin, jota olen halunnut pitkään. Kurkilaatta on ehkä itämaiseen puutarhaan parhaiten sopiva, mutta taatusti sopii muuallekin.

Itse laitoin sen maakellarin oven eteen. 

Laattojen valuprosessi oli aiemmin blogissa.

Katso juttu TÄSTÄ!

Kitkemiseen on syytä palata pikimmiten.
Kaikkialla on keskeneräisyyttä ja, kun kukatkin ovat kärsineet kosteudesta saa perusteellisella siivoamisella tolkkua yleisilmeeseen.

Hyvää syntymäpäivää! ❤ ❤ ❤

Aikamoinen blogitaival, 10 vuotta! 

Onhan tästä tullut osa itseä. Joskus, kun bloggaamiseen syystä tai toisesta tulee tauko, tuntuu vähän samanlaiselta, kun laiminlöisi ystävän tapaamisia.

 Blogin ansiosta olen tavannut myös mahtavia ihmisiä. Ja onhan niitä blogisiskoja, jotka ovat rintarinnan bloganneet yhtä kauan ja kauemminkin. Jotka tuntuvat kuin tutuilta, kun on 10 vuotta heitä seurannut.

Koskaan ei ole käynyt mielessä lopettaa.

 ❤  ❤  ❤ 

Tämän päivän voittaja saa juhlapäivän kunniaksi kaksi lahjaa.

Ilona Pietiläinen lahjoitti toisenkin kirjansa. 

Hurmaava Huvila on arvottu myös aiemmin ja nyt sain tämänkin arvottavaksi syntymäpäivän kunniaksi. Kiitos Ilona!

 ❤  ❤  ❤ 

Toisena lahjana on omatekemäni betonilaatta. Tällä kertaa tämä topiary-puu mustalla maalikäsittelyllä. Laatan koko on 15 x15cm.

 ❤  ❤  ❤ 

Arvontoihin voi osallistua vielä tänään. Huomenna aloitamme arvontaruljanssin. 

Kiitos kaikille teille mukana kulkemisesta, kommenteista ja lukemisesta!

 ❤  ❤  ❤ 

Villipiha kiittää ja kuittaa!

 Ja jatkaa kohti kevättä vanhempana ja viisaampana.

 ❤  ❤  ❤ 

7.päivä

Yritän saada kinni puutarha-ajatuksista. 

Päivän palkintona puutarha-aiheinen koristelaatta.

Kastelukannulaatta:

betonia

ripustuskoukku

ulko-sekä sisäolosuhteisiin

15cm x 15cm

käsitelty valkoisella maalilla

Uusi lattia!

Tätä ei ehditty tekemään viime sunnuntaiksi valmiiksi. 

Taaskaan en muistanut ottaa kunnollista ennen-kuvaa. Alan niin kiireellä aina hommiin, että se unohtuu. Pergolan lattia oli epätasaista liuskekiveä. Tuolin jalat putoilivat saumaväleihin ja muutenkin lattia oli epäsiisti. Sitäpaitsi, meillä oli visio!

Uuteen lattiaan käytettiin ostolaattoja ja omatekemiä tehosteeksi.

Aika kiva! Kunhan se vielä vähän käytössä nuhjaantuu ja sammaloituu.

Kattokruunu on vyyhti piikkilankaa, joka löytyi metsästä. Siihen kieputettiin jouluvalot.

Olen varsin tyytyväinen. Pergolassa oli ennen kaasugrilli. Nyt se ei "mahtunut"  (lue: näytti epäesteettiseltä). Tämä seikka käynnisti erään toisen pikkuprojektin. Siihen palaamme tuonnempana. Projektit ovat usein kuin maanvyörymät. Ne lähtevät jostakin pienestä liikkelle ja synnyttävät uusia ja vyöryvät eteenpäin omia aikojaan niin, etteivät pienet puutarhurit ehdi kuin mennä mukana tukat hulmuten.

Ehdin käymään tänään Mustilassakin ja sieltä tarttui mukaan mm. kaksi tuollaista ihanaa ruukkua.

Tarttui sieltä pari kasviakin, mutta niistäkin lisää myöhemmin. Miten minulla on nykyisin niin paljon asiaa, että aina jää jotain myöhemmäksi?

Pioneita on valtavasti. Ja nuppujakin vielä vaikka kuinka.

Puutarhuri on poikki. 

Nurmikosta osa on ajettu. Pihan hirvittävät suursateiden tekemät kuopat on tasoitettu kivituhkakuormilla.

Pitää levätä huomiseen. Turha kai yrittää lupailla mitään, että huomenna en tee yhtään puutarhahommia. Se ei vaan toimi.

Kelttiläinen käytävä

 Jotkut kohteet puutarhassa kestävät aikaa paremmin kuin toiset. Uudet visiot puutarhurin päässä kuitenkin ovat useimmiten syynä muutoksiin.

Kärhökäytävän rakensin 2010. 

Tämä kuva on viime kesältä.

Uudistusvimma iski tänä kesänä ensimmäisenä kärhökäytävään. 

Muutama viikko sitten alue olikin ankeudessaan sopiva kohde. Ajatus toki iti jo viime vuonna, jolloin valoin laattoja ajatuksissani juurikin tämä uudistus.

Ajattelin, että onpa nuivaa esitellä uutta, kun kukkia ei juurikaan ole ja kasvu on alussa. Mutta oikeastaan tulos on näin hyvin näkyvissä. Polut parannettiin kivituhkalla ja somistettiin kelttiläisillä laatoilla ja pikkukivillä.

Yläpihalta kuvattuna alue näyttää tältä.

Kärhökäytävän parannus laajeni tietenkin alueen muihin kulkuväyliin ja reunuksiin.

Kivien asettelu kivituhkaan on koukuttavaa hommaa. Kelttiläisten ympyrälaattojen ja pikkuisten nupukivien yhdistelmä saa aikaan keskiaikaisen vaikutelman, mikä kyllä minulle sopii.

Oli hyväkin kuvata tämä teille nyt.

Kesän rehevyys tuntuu kaukaiselta, mutta ei sen keskeltä käytäviä oikein erota.

Tämä on jotenkin uskomattoman ihanaa. Innostuin valamaan pari laattaa lisää. Tuolla päädyn metsäpolulle laskevilla rapuilla ei ole yhtään laattaa. En malta odottaa, että kärhöt kasvavat reunustamaan kelttiläistä käytävää.

Kuten aiemminkin olen maininnut. Puutarhan kaarevat muodot sopeutuvat kylätien ja peltojen kaariin. Visuaalinen harmonia on tärkeää.

Tässä muutama yksityiskohta.

Muutenkin listalla on kulkuväylien, portaiden ja rajojen selkeyttämistä ja parantamista. Itse puutarhurithan kyllä tietävät mihin kannattaa vaaratta astua ja missä jokin porras on laho, mutta vierailijat eivät näitä asioita tietenkään osaa varoa. Avoimien puutarhojen päivän ja muutenkin lisääntyvien vierailijoiden vuoksi kiinnitämme huomiota kulkureitteihin.

Täti Vihreällä on vauhti päällä "rajajutun" kanssa, mutta projekti on sen verran mittava, etten sen esittelyyn vielä pääse.

Minulla on lisäksi vielä hevoslaitumen teko ja talliprojekti. Huh hui!

Tässä näyte. Mm. tämän takia minulla on juuri tuollainen hevonen. 

Niin rakas ja niin hieno!!

 ❤ ❤ ❤