Salin sisustus

 Tänään satoi. Muutenkin on sellainen nahkea, loman viimeinen päivä. Tuntuu, ettei mikään kulje ja ajatukset ovat jo työmaalla. Palautimme salin kalustuksen paikoilleen, kun se oli siirretty sivuun tanssien tieltä.

Sisäpäivitys siis pitkästä aikaa.

SALI  ELI ISO LUOKKA KOKONAAN

KULTAPALMU

Olen joskus ajatellut, että sali ja kirjasto ovat omaan tyyliini hieman liian herraskaisia ja hienoja tiloja. Ne kuitenkin toimivat aivan mahtavasti kaikissa juhlissa, sopivat talon ikään ja henkeen sekä tuottavat pelkkää iloa.

OPETUSTAULUT TELINEESSÄÄN

Tapettivalinta onnistui aikanaan hyvin. Laura Ashleyn Erin (väri duck egg) sopii kauniisti tilaan eikä siihen kyllästy.

LAURA ASHLEY ERIN

Erin-kuosista silkkikangasta löysin kerran nettikaupan alesta ja sillä on päällystetty muutama tuoli. Silkki ei ole mitään huonekalukangasta, mutta nämä tuolit ovat vähällä käytöllä.

ROUHEUTTA SISUSTUKSEEN HIRVEN SARVILLA

Jokin salin sisustuksessa ei nyt ole kunnossa. Fengshuit ovat jotenkin keturallaan. Täytyy hieman pohtia ja kokeilla.

RUMMUT JA PORTINVARTIJAN TYTÄR-JULISTE (HELENE SCHJERFBECK)

Tuikkukipot ja ylimääräinen roju saavat lähteä. Kyllä se siitä taas järjestyy ja alkaa näyttää silmissäni siltä kuin pitääkin.

 Meillä on rekikin sisällä, ei se nyt kovin herraskaista ja hienostelevaa ole!

Se on isoäitini evakkoreki enkä raaski pitää sitä ulkona.

 Reen on tehnyt Juho Viskari Jääskessä.

Alaluokassa

Perjantaina meillä kävi Maatalousnaisten ryhmä tutustumassa puutarhaan. Ensimmäistä kertaa ikinä kutsuin puutarhavieraat sisään luokkien puolelle.
Joukossa oli ihastuttava vanha rouva, joka oli opettanut täällä koulun viimeisen olemassaolovuoden 1979.

On aina yhtä kiinnostavaa tavata ihmisiä, jotka ovat asuneet tai työskennelleet täällä. Myös ihmisten reaktiot ovat mahtavia.

Tässä teillekin kurkistus alaluokkaan, pienten luokkaan eli meidän saliin.

 Olen huomannut, että ihmiset jakautuvat noin kahtia. Toisten mielestä puutarha ja talo ovat ihastuttavia. He ymmärtävät ja näkevät sen minkä minäkin olen aina nähnyt. Jonkun hyvän hengen, historian, fiiliksen. Toisten katseesta voi nähdä epäilyksen. Ne ovat niitä, jotka sanovat: "No, mutta on tässä kamalasti työtä?", "Mitä te teette tällä kaikella tilalla?" ja "Kyllä tämän ylläpitokustannukset ovat varmasti järjettömät?"

Nii-in, realistit eivät osta vanhoja kansakouluja!
Kansakouluja ostetaan tunteella ja mietitään seurauksia sitten myöhemmin.

Sali on remontoitu vuonna 2009. Siihen asti se oli alkuperäiskunnossa.. Ennen kuin minä muutin tänne 1997, luokkahuoneissa toimi puusepän verstas ja entisöintiliike.

TÄSTÄ voitte kurkata vuoteen 2009.

Silloin mainitsin, että verhot puuttuvat. Ne puuttuivat viime viikkoon asti. En vain ollut löytänyt sopivia, tarpeeksi pitkiä, ei jumalattoman kalliita, juuri oikeita salin verhoja. Keksin kokeilla IKEAn huippuedullista valoverhoa. Sitä on nyt kaksin kerroin lattialle valuvina pitkinä verhoina. Yksi kangaspala on 6,5 m pitkä. Metrihinta on alle 2 euroa, joten investointi ei ollut mittava. 

Meillä alaluokkaa käytetään juhlatilana sekä musisointiin. Musisointi on kokonaan lapsen vastuulla. Minusta soittimet ovat vain kauniita.

Minkä muun huoneen haluaisitte nähdä?

Mietin myös uskaltaisinko avata Avointen puutarhojen päivänä juuri nämä luokat yleisölle?