HYVÄT NÄKYMÄT

Viimeksi mainitsin puutarhan näkymistä. Villissä pihassa niitä alkaa olla. Pidän siitä, että puutarha ikäänkuin jatkuu .... ja jatkuu, eikä ole kerralla katsottavissa.

Suuret istutusalueet antavat syvyyttä. Kukkien takana on kukkia ja taas uusia kukkia.

Pionit ovat parhaimmillaan. Kuin joku olisi heittänyt puutarhan täyteen pastellinvärisiä pallukoita

Helteessä ilo on toki ohi nopeasti. Mutta kesät ovat sellaisia, erilaisia.

KEVÄT ON VAIHTUMASSA KESÄKSI

Puutarhassa on tapahtunut, vaikka blogi on ollut hiljainen. 

Kevät on tuntunut jatkuvan ikuisuuksia, kun talvea ei oikein ollutkaan.

Pihassa on viime kesästä asti tapahtunut kivoja asioita. Puutarhainnoissani tapaan vain olla poukkoileva. Tiedän, että minun pitäisi viimeistellä pihabaaria ja kitkeä vuohenputkea, mutta inspiraation vaihtelee kallion pesusta ties mihin uusiin projekteihin, joihin ei malta olla tarttumatta. Tuttua?

VIIME KESÄNÄ RAKENNETTU KESÄKEITTIÖ

KASVIHUONE PULLISTELEE TÄTI-VIHREÄN TAIMIA

VUOHENPUTKITAISTELU

 Tästä intoilen juuri nyt eniten. Trädgårdstider-ohjelmaa katsoessani tajusin, että tarvitsen itämaisen puutarhan, aasialaisen alueen. Vanha varjopuutarhani on kasvistoltaan jo hyvin itämainen ja mies auttoi minua kaivamaan esiin kallion puutarhan ja metsän rajasta.

Projekti on kesken, mutta pidän jo nyt Pikku- Aasiastamme kovasti. Tosin en kykene japanilaiseen minimalistiikkaan. Niinpa tulossa on enemmänkin Asia goes cottage. Kunhan visioni muuttuu todeksi, laitan lisää kuvia.  Tarvitaan vielä hiekkaa, kiviä, ehkä betoniallas ja mustat pergolaportit.

Muutoin puutarha on puhkeamassa täyteen vihreyteensä.

Rakastan kaareutuvia linjoja, jotka toistuvat monessa paikkaa.

Pysykää terveinä!

Villi piha on mukana Avoimissa puutarhoissa 5.7.

SATEEN JÄLKEEN

Viimeyöstä alkaen satoi, paljon!  Puutarhassa on uskomattoman kaunista. On kuin kasvit olisivat pukeutuneet koruihin, helminauhoihin ja timantteihin.

Olen nauttinut Avointen puutarhojen jälkeisestä tunnelmasta. Meillä kävi taas aivan valtavasti vieraita. Tällä kertaa en edes yrittänyt laskea.  Päivä on aina todella mukava ja lämminhenkinen, niin myös tänä vuonna. Aina vieraiden joukossa on yllätyksiä ja päivä on täynnä mieleen jääviä kohtaamisia.

Kaukaisin vieras taisi tällä kertaa olla Ranskasta. Oli ihanaa kuulla ranskalaisesta puutarhasta ja nähdä kuvia hurmaavista ruusuista. Opin myös, että Sinisarjaa kutsutaan Ranskassa alastomaksi naiseksi. Tänään alastomat naisemmekin pukeutuivat vesipisaroiden helminauhoihin. 

Suosittelen kaikille rohkeasti Avoimiin puutarhoihin osallistumista ja turhan puutarhaan liittyvän itsekritiikin hylkäämistä.  Kukaan ei moittinut vuohenputkiani tai sitä, ettei esitteitä tänä vuonna ollut eikä esim. kaksi vuotta sitten tarjolla ollutta makkaranpaistoa ja poniratsastusta.

Mieleeni päällimmäiseksi jäivät ihanat ja elämyksiä kokeneet vieraat. Erityisesti hyvä mieli tuli lapsuudenystävän yllätysvierailusta ja kahden yli 20 vuoden takaisen opiskelukaverin kohtaamisesta. Koulussa pitkään opettaneen opettajapariskunnan vierailu on aina tärkeä. Pidän kovasti siitä, että talollani on historia, johon liittyy valtava määrä ympäri Suomea ja maailmaa levittäytyneitä ihmisiä.

PELKO VIIKON KUKKIJOIDEN PUOLESTA

Tämän ja viime viikonkin itseoikeutettuja kukkijoita ovat olleet kiinanpionit. Kukkia on paljon ja kaikkialla. Sääli, että helle kukittaa myös pionit nopeasti. Sitten on olemassa vielä pahempi uhka sunnuntaisen Avoimiin puutarhoihin odotetun pioniloiston kannalta. Huomiseksi luvattu kaatosade ja myrskytuuli.

Toivotaan pahimman kelin mystisesti ohittavan Villin pihan niin, että vierailijoille jäisi ihasteltavaksi näita mahtavia kukkapalloja!

KIINANPIONI Paeonia lactiflora

Sunnuntaina ei pitäisi sataa. Toivotan siis kaikki vierailijat lämpimästi tervetulleeksi! Olemme valmistautuneet tänä vuonna stressittömästi ja realistisesti. Mitään ihme kommervenkkejä ei ole tarjolla tai suoritettu. Puutarhassa on kuitenkin aina jotankin katsottavaa, viis siitä, vaikka sade veisi pionin kukat.

VIIKON KUKKA – TUMMAKURJENPOLVI

En olisi uskonut, että valitsen viikon kukkijaksi tummakurjenpolven. Se leviää siemenestä niin pahoin, että sen voisi julistaa haittakasviksi. Pelkään sen leviävän metsänpohjaan ongelmaksi asti. Pidän kuitenkin kurjenpolvista todella paljon ja tummakurjenpolven valkoinen muoto on oikein kaunis. Tummakukkaisia revin surutta pois, mutta tämä valkoinen saa levitä. Valkoiset muodot perennoissa ovat useinkin hillitympiä leviämään, niin myös tummakurjenpolvella.

TUMMAKURJENPOLVI Geranium phaeum album

Valkoinen ja tumma lajike ovat risteytyneet ja saaneet tällaisia vaalean liiloja jälkeläisiä. Nekin kasvavat ihan järkevärajaisella alueella.

TUMMAKURJENPOLVI Geranium phaeum "Villipiha"

En tiedä mikä lajike alkuperäisissä tummakurjenpolvissani on kyseessä, mutta ne ovat oikeasti hieman ongelma. Kauniitahan ne ovat, mutta lehtimättäät ovat todella voimakaskasvuisia ja kasvavat vaikka keskellä pionin juurakkoa jyräten kanssakasvajia alleen. Niitä on pakko kitkeä. Toista noin elinvoimaista perennaa saa hakea. Jo sillä se ansaitsee paikkansa viikon kukkijana. Mutta korostan, että vain valkoinen tummakurjenpolvi saa tämän tittelin. Tummakukkainen on minulla päässyt rikkakasvin kirjoihin.

TUMMAKURJENPOLVI Geranium phaeum

Pensasruusut kukkivat tällä hetkellä aivan ihanasti. Nuppuja on kaikkialla. Villissä pihassa on paljon vaaleanpunaisia lajikkeita ja tämän alakuvan ruusun nimi on kokonaan kateissa. Se on remontoiva, eli tekee koko kesän uusia kukkia. Tunnistaako kukaan?

Nupputilanne on  kaiken kaikkiaan juuri nyt mahtava! Kaikkialla kukkii tai on kuukkimaisillaan. Se myös hieman harmittaa minua. Kerrankin oli mahdollisuus esitellä pioniloistoa Avointen puutarhojen päivänä 1.7., niin eikös kesä ole niin aikaisessa, että pelkään koko kukinnan olevan silloin ohi.

LEHTOÄNGELMÄ Thalictrum aquilegiifolium

Sääolosuhteista on kuitenkin turha kitistä. Yhtenä kesänä sataa kaiken aikaa, toisena on liian kuuma. Saattaa myös tuulla jatkuvasti tai olla hirveä kirvavuosi. Varmasti tuskailemisen aihetta löytyy kesästä kuin kesästä.

Puutarhanhoito opettaa kärsivällisyyttä, suhteellisuudentajua ja sitä, että kaikkea ei voi kontrolloida.

Jos tuulee, niin tulee.

Ellei sada, ei sada. 

VIIKON KUKKA — MOOSEKSENPALAVAPENSAS

Keskikesän värit yrittävät hiipiä puutarhaan ennen aikojaan. Saniaisten värit ovat syventyneet ja ne ovat huikean suuria.

Piippuköynnös pergolassa on mahtavan rehevä. Pidän kovasti sen sydämenmuotoisista lehdistä. Mielestäni se on täydellinen pihasängyn kattokasvi. Toinen sopiva olisi köynnöshortensia, joka myös on hyvin viehättävä, mutta se kasvaa meillä pergolan viereisellä kivimuurilla.

PIIPPIKYÖNNÖS Aristolochia macrophylla

 Viikon kukaksi valitsin Mooseksenpalavanpensaan. En ole varma olenko koskaan kuvannut blogiin tätä perinneperennaa. Nyt se on pääsemässä oikeuksiinsa, sillä Täti-Vihreän reunuspenkkiprojekti on pelastanut sen rikkakasviviidakosta, mistä se ei ole aiemmin päässyt juuri erottumaan.

MOOSEKSENPALAVAPENSAS Dictamnus albus

Mooseksenpalavapensas erittää eteeristä öljyä, joka syttyy helposti palamaan. Se on sukunsa ainoa laji ja kuuluu vanhojen pihojen perennavalikoimaan. Itse olen tainnut ostaa tämä ainoan yksilöni, mutta muistan kyllä mummolan pihallakin tätä olleen. Tähän perennaan ei kannata koskea paljain käsin, sillä erityisesti aurinkoisella säällä ihokosketus aiheuttaa allergisen reaktion.

Näistä vihamielisistä ominaisuuksistaan huolimatta se ansaitsee paikkansa perennapenkissä. Se on suurikokoinen ja kaunis kasvi, joita voisi olla Villissä pihassakin useampi yksilö.

Pioneiden nupputilanne on lupaava. Säästä riippuen voisin veikata, että saamme nautia kukinnasta Avointen puutarhojen päivänä 1.7.2018

Toivotaan parasta! On tosi kivaa olla taas mukana tapahtumassa. Puutarhat ovat siis avoinna 1.7.2017 klo 12-17. 

Pari tärkeää juttua

En olekaan muistanut sanoa, että Villi piha ei poikkeuksellisesti ole tänä vuonna mukana Avoimissa puutarhoissa. Päivä on viimeisenä neljänä vuotena ollut aivan mahtava ja palaamme asiaan varmasti taas ensi vuonna.

Syitä on kaksi ja kolmaskin, jos tarvitaan:

1. Minulla ei ole mahdollisuutta vuosilomaan ennen Avointen puutarhojen päivää.

2. Meillä on parit suuret juhlat puutarhassa tänä kesänä, jotka vaativat valmisteluita puutarhassa eri ajankohtina. (niistä ehkä lisää myöhemmin)

3. Lisäksi puutarhureille jää aikaa kehitellä jotakin uutta seuraavaksi vuodeksi ja mahdollisuus ehkä vierailla muissa avoimissa puutarhoissa.

Villissä pihassa voi kuitenkin vierailla, kun sopii ajan. Otan mielelläni vastaan vieraita, vaikkei juuri tuona päivänä auki ollakaan.

❤ ❤ ❤ 

 Toinen juttu on se, että huomasin monen kanssabloggaajan linkkilistassa Villin pihan olevan vanhalla osoitteella, jota siis en ehtinyt lunastaa käyttööni sen muututtua maksulliseksi. Blogiin pääsee siis vain villipiha.blogspot.fi :n kautta. Eli jos haluatte Villin pihan linkkiluetteloonne, täytyy osoite käydä muuttamassa. On ikävää, jos lukijat eivät enää löydä meitä! Pahoittelen aiheutunutta sekaannusta.

Kuviin etsin tänään herkkää ja suloista kukintaa. Sitäkin löytyy kaikkien laukkapalleroiden ja voimakkaan violettien akileijojen seasta. Vaaleanpunaiset ovat valkoisten ohella suosikkejani kaikissa kukissa.

En usko, että vaaleanpunaisia kukkia voisi olla liikaa.

❤ ❤ ❤