lauantai 14. marraskuuta 2009

Rennosti?


Haluasin joskus olla niinkuin T-kissa. Ottaa pari päivää rennosti patterin kupeessa. Söisin vain välillä ja taas lepuuttaisin.

En haluaisin stressata mistään. En töistä, en siitä, tarttuuko lapseeni tai muuhun läheiseen kaamea sikainfluenssa. En edes ymmärrä miksi olen sen vuoksi niin hysteerinen. Olen kuin Vilijonkka, joka pelkää suurta tuhotulvaa. Joskus spekulointi ja lietsonta ovat toki mukavia akkain harrasteita, mutta nyt toivoisin pääseväni siitä.

Olen myös vähän kade. Mies sai lapselta isänpäivänä tämän kerhossa tehdyn enkelin, jonka siivet olivat tulleet vahingossa väärälle puolelle. Minusta siivet ovat nyt kuin sydän sylissä. Tukka on ihan kuin itsellä, miten sattuu kiekuralla vaikka suoraa toivottaisiin ja sydän sylissä syrjällään...

Hellyyttävää!
Kaikki on ihan hyvin.
Se on minun viime aikojen mottoni. Kaikki on ihan hyvin. Kaikki on ihan hyvin. Kaikki on ihan hyvin.

Toivottavasti teilläkin. Takkatulen ääressä, kynttilöiden loisteessa, villasukat jalassa, glögimuki kädessä, koirankuonolaisen tuhinassa, kaikki on aivan hyvin!

2 kommenttia:

Jaska kirjoitti...

Päivä kerrallaan kynttilän valossa kaamoksen laskeutuessa.

tina kirjoitti...

Ihana lötkötyspötkötyskuva! Meillekin on tulossa tuollainen pikkupötkö parin viikon päästä <3