sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Asiaa ruuasta

Viimeiset 7 vuotta olen kamppailut ruokatottumuksieni ja painonhallinnan kanssa.
Laihdutin kerran 15 kg nettipalvelun avulla, mutta inhoan dieettejä. Liikun satunnaisesti ja olen tavattoman altis herkuttelulle ja nautinnoille.
Olen riippuvainen sokerista ja melko varma siitä, että sokeri on tappavaa myrkkyä.
Lopetin sokerit ja lähes kaikki hiilihydraatit elokuun alussa. Painoindeksini oli silloin 29,1. Nyt se on 26,8. Minulla ei ole ollut paha olo tai nälkä. En ajattele koko ajan ruokaa, enkä käy päivittäin vaa´alla. Syön paljon rasvaa, vihanneksia ja proteiineja. Tarkoitus on päästä huonojen hiilareiden riippuvuudesta eroon, niin että hallitsen lopulta niiden syöntiä. Niin, että voisin aamulla syödä puuroa tai ruisleipää. Toistaiseksi hiilihydraattien äkillinen saanti aiheuttaa hirveää himoa sokeriin ja muuhun huonoon. Olen hurjasti yllättynyt siitä, että mielitekoja ei muuten ole. Annoskoot ovat pienentyneet.
Ihoni on parempi, hilseongelma on tiessään, samoin närästys ja turvotus. Vyötäröltä on kadonnut 5 cm. Housukoko on pienentynyt ainakin yhdellä.
Minulla oli eilen henkilökohtainen sushikouluttaja. Olen rakastunut sushiin vasta äsken ja niiden askartelu on ihanaa puhaa, kunhan oppii pari perusjuttua. Riisin keittäminen lienee suurin koetinkivi, kun ensikerran valmistan niitä yksin.

Sushissa yhdistyvät ruokailunautinto ja estetiikka mitä hienoimmalla tavalla. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun söin riisiä (pastaa, perunaa. tms) elokuun alun jälkeen. Alan pitää sushipäiviä. Toisilla on karkkipäivä, minulla sushipäivä.
Kaunista sunnuntaita, sushilla tai ilman!

5 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Eikös tuo dieetti se joku Monte...en muista nimeä.Kaveri samalla hommalla ja painoa tippunut hurjasti.Hienoa että ihmiset jaksaa minä en suostu lopettaan uusien perunoiden syöntiä vaikka henki menis:)
Näin kerran Teemalla dokkarin sushista.Japanilaiset sushin tekijät opetteli keittään eka riisiä monta monta vuotta ennenko ne pääsi tekeen mitään.Dokkarissa ne kääryleet oli niin upeita taideteoksia ettei olis edes raaskinut syödä.Sulla on ollut kotona varsinaiset sushiorgiat määrästä päätellen.

Sanna Tallgren kirjoitti...

Mieheltä tarttui dieetti, joka on kai lähinnä Atkinssia, ainakin vielä...

Susheja tuli kauheasti, kun meillä mopo vähän karkasi. Neljä aikuista oli syömässä, mutta olen syönyt tänäänkin ainakin 5 palleroa jo :) Kyllä minäkin aion syödä uusia perunoita. Pitää vaan olla aluksi aivan tiukkana ja harjoitella kohtuuteen. Mulla lähtee niin helposti mopo käsistä, että! Miks kaikkea pitää vetää aina kaksin käsin? :)

Unknown kirjoitti...

Se on se ihmisen luontainen himo.Mä yritän pitää moponi kurissa sillä etten leivo (en oikeen osaakaa) ja karkkia ostan hyvin vähän.
Mutta mopo karkas nettiostoksissa,se ei onneksi lihota mutta kauheesti sipuleita odottas maahan laittoa eikä jaksais.Voi olla että homma jää taas viime hetkeen ennen ekoja pakkasia.
Pidä ittes naisena kuiteski,aina pitää olla jotain mistä puristaa:)

Irene kirjoitti...

Onnea vaan! Olet onnistunut pysymään suunnitellussa ruokavaliossa ja tuloksia on tullut. Olen itsekin ollut monenlaisilla kuureilla ja painoa on liikaa. Oikeastaan kuurit vielä voivat onnistuakin, mutta sen jälkeen jotenkin se paino nousee salakavalasti taas pikkuhiljaa.
Sushit ovat todella upean näköisiä ja aivan mahtavan hyviä.
Syötkö puikoilla?

Vuokko kirjoitti...

Onnittelut saavutuksista :)
Olen tehnyt vastaavia huomioita,eli että hiilihydraattien saanti aiheuttaa sokerin himoa. Ilman hiilareita olen opetellut elämään maaliskuun (2010) alusta ja todennut sen,että jos otan jotain hiilihydraattia sisältävää, minulle tulee syömisen himo,jota en meinaa millään saada katkaistuksi. Tässä matkan varrella on jo oppinut paljon, miten pitäisi syödä ja mikä parasta, vaaka & peili ovat nykyään ystäviäni. Painoakin tippunut noin 25 kiloa, senttejä ihan hirveästi,vaatekoko pudonnut 8 kokoa.... Susheja en syö,mutta en koe jääväni mistään paitsi, vaikken syö uusia (enkä vanhojakaan) perunoita. Kasviksia,lihaa,kalaa,soijaa... mm. niistä on ruokavalioni koottu ja voin hyvin.Paluuta entiseen elämään ei ole.