maanantai 9. tammikuuta 2012

Ikävä

Teen aikamatkoja kesän puutarhakuviin. Ei oikein voi uskoa, että on olemassa noin vihreää.



Varsinkin kun vertaa tähän. (Kuvasta on muuten hävinnyt nuo kauimmaiset haavat ja koivu, jotka kasvoivat liian suurina ja ahneina istutusalueideni vieressä)



On vaikea käsittää, että voi olla tällaisia kukkia! Valtavia, hehkuvia, tuulessa huojuvia ja niin painavia, että sade saa ne hipomaan maata. Kaikenlaiset pienet ötökät asuvat näissä tuoksuvissa majoissa. Valtavat metallinhohtoiset kuoriaiset, pienet mustat koppiaiset ja valkoiset hämähäkit.




 


Mietin miltä tuntuu lämmin kasvihuoneen lattia paljaiden jalkojen alla ja miltä sormet tuoksuvat tomaatin varkaiden napsimisen jälkeen?



Miksi muistikuvat tuntuvat lähes epätodellisilta, kuin tuoksuvilta, lämpimiltä ja kesätuulisilta unilta?


Vasta nyt on tullut kunnon talvi ja minä haikailen, että on 100 yötä  TÄHÄN.

7 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Vuoden kiertokulku on kyllä ihmeellinen asia ja täällä me saamme kokea sen niin voimallisesti. Kesän hehkussa ajatus talvesta tuntuu riittävän kaukaiselta ja juuri tähän vuodenaikaan kesänkaipuu tekee melkein kipeää.

Cheri kirjoitti...

Ihanaa poiketa valkoisesta maisemasta surisevaan kesään. Kohta on kevät ja kurkimme pälvipaikkoja, mitä sieltä nousee. Ja pian kesän touhut vievät mukanaan, emmäkä voi uskoa että oli lunta ja kylmä. Eläköön vuodenajat!

Siirtolapuutarhuri kirjoitti...

Aika kuluu hurjaa vauhtia muutenkin, ei tässä uskalla vielä kevättä odottaa! Sitä paitsi talvikin on vasta alkamassa, upea, hieno talvi ja sen riemut.

Tosin iltapuhteina kurkkailen jo tulevaan, sänkylukemisena Mari Mörön riemukkaat puutarhakirjat.

Paavali kirjoitti...

Kävin juuri käärimässä magnolian pakkaspeittoon kun on luvannut kiristyvää pakkasta tänne rannikollekin. Onneksi vain muutama kuukausi ja saan ottaa peiton pois :)
Aiemman postauksen innoittamana tilasin siemenluetteloita, melkein olin jo unohtanut koko asian vaikka syksyllä päätin että ensi kesäksi kasvatan jotain kukkia itse siemenistä. En tosin tiedä mitä, mutta arvaan että kun ne luettelot tulee niin pulaa tulee olemaan lähinnä tilasta kun joka paikka on taimia täynnä...

Anonymous kirjoitti...

Minulla silmä lepää nyt tuossa valkoisessa maisemassa. Sitä kun sai odottaa tänä vuonna niin pitkään.
Kaunis on tuo luminen rinne. Maisema avartui, kun kaadoitte puita.

Tuija Karlsson kirjoitti...

Wau, mikä ihana kuva, sekä talvisena että kesäisenä. Mutta jos noista pitää valita niin , K E S Ä kiitos.
Toisaalta olen hyvilläni, että tuli vähän lunta,nyt arat kevään ja kesän kukkijat saivat edes vähän suojaa.
Kyllähän ne sormet syyhyää ja haluaisivat jo päästä multaan tonkimaan, mutta vähän vielä ootellaan.
Kivaa talven jatkoa teille.

Anonymous kirjoitti...

Ihana rinne, kylla siina kelpaa kasvatella. Kummallista muuttua kesaihmisesta talvi-ihmiseksi. Mutta siina kai se ihanuus sitten onkin, ei kyllasty.

t. Kukkien ystava