Sataa
ja tuulee.
Hienoista alavireisyyttä torjumaan sytytetään kynttilöitä ja tehdään ehkä takkaankin tulet.
Luulen, että olen hieman melankolisella tuulella.
(Melankolia on nykymerkityksessään alakuloisuutta, raskasmielisyyttä tai epämääräistä masennusta Siihen liittyy aloitekyvyttömyyttä ja haluttomuutta tehdä mitään, tai kyvyttömyyttä innostua asioista. Melankolia tarkoittaa myös katkeransuloisuutta, jossa henkilö saa helpotusta negatiivisista asioista.
Sana melankolia tulee kreikan termistä melaina kholee, joka tarkoittaa mustaa (melas) sappea (kholee). Alkujaan melankolia oli nimitys mustan sapen aiheuttamalle mielisairaudelle: humoraaliopin mukaan melankolia johtui mustan sapen ylituotannosta. Nykyisin melankolia mielletään depressioksi, suruksi, maniaksi tai nostalgiseksi ikäväksi.)
Mutta vain hieman, sillä en ole koskaan kyvytön innostumaan asioista. Nostalgisikävöivä saatan olla, hieman alakuloinen. Siihen on kaikenlaisia lääkkeitä. Yhden silkkiturvan lämmin hengitys kämmenessä...
...vaaleanpunaiset kukat, yksin ajaminen moottoritiellä. Työreissusta kotiin,melkein kaksi tuntia.
Huudatin Apulantaa, Eriniä ja Cheekiä vuoron perään. Väliin nostalgisia slaavilaisia iskelmäkäännöksiä. Kerran jopa Tsingis Khanin. Lauloin, tämänkin. Ajoin sataakahtakymppiä, koska sai.
Niin ja kävin siinä matkalla Ikeassakin.
Kaunista Perjantaita!
1 kommentti:
Ihana autoajelu sinulla! Rakastan ajamista ja jos samalla saa vielä laulaa täysillä, niin siitä ei olo paljoa parane!
Lähetä kommentti