Yläkertaan johtavan portaikon seinällä on vuosia ollut kollaasi valokuvia ja kehystettyjä postikortteja.
Seinä koki muutoksen innostuttuani klassikkosatu Punahilkan kuvituksista, joihin törmäsin netissä. Luulen, että Pinterest-seuraajani ovat jo huomanneet omituisen mieltymykseni Punahilkkoihin.
Rikon varmasti nyt joitakin tekijänoikeuksia ja teen muita pahuuksia, mutta minä vain tulostin mieleisiäni Punahilkkoja ja kehystin ne seinälle.
Kehystämisessä oleellisinta on mielestäni valkoinen kehyskartonki/aukkopahvi, passepartout kuvan ja kehyksen välissä. Se antaa kuvalle tilaa ja kuuluu mielestäni kaikenlaiseen kehystämiseen, vaikka kehystäisit vain tulosteita. Kuva, joka alkaa suoraan puukehyksestä ei tule esiin ja saattaa näyttää tunkkaiselta.
Punahilkkojen kuvitukset ovat hurjia. Joissakin kuvissa lapsi on jo suden vatsassa. Kollaasit ovat toimivia, kun teema on sama, vaikka tyylit vaihtelevat.
En tajunnut, että Punahilkkojen maailma on näin moninainen. En edes uskalla alkaa katselemaan muiden klassikkosatujen kuvituksia.
Valkoisella seinällä Punahilkkojen mustanpuhuva, punaisella tehostettu värimaailma tulee hienosti esiin. Taulut hakevat varmasti vielä pitkään paikkaansa. Seinän maali ei ole enää priimakunnossa ja naulanreikiä on siellä täällä. Ei siis haittaa, jos tauluja pitää siirrellä paremman visuaalisen kokonaisuuden vuoksi.
Pari pikkutaulua sinne vielä sopisi.
Heti, kun sopiva Punahilkka tulee vastaan.
TIETOA: Satu on lähtöisin 1600-luvun Ranskasta, joskin samantapaisia satuja on ollut jo aiemmin. Ensimmäinen laajalti tunnettu muistiin kirjattu versio on vuodelta 1697 ja Charles Perraultn käsialaa. Nykyisin on tunnetumpi 1800-luvulta peräisin oleva Grimmin veljesten versio, jossa on onnellisempi loppu: Punahilkan syötyään susi menee nukkumaan, ja ohikulkenut puunhakkaaja avaa suden mahan, josta Punahilkka ja isoäiti tulevat ulos vahingoittumattomina.
2 kommenttia:
Ihania tauluja...:)
Upeita kuvituksia! Hurjia ja taidokkaita :)
Lähetä kommentti