sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Mitä tanskalainen maajussi edellä, sitä täti perässä...


Nyt voin vihdoin esitellä sen pohjoisrajan uudistuksen, mistä olen aiemmin maininnut. Täti on puurtanut sen kanssa koko kevään ja alkukesän.

Idea aidasta on Tanskalainen maajussi- ohjelmasta.
Lähtötilanne on tässä.


Pohjoisrajassa ruohottuneen hiekkapihan ja naapurin peltoon johtavan metsittyneen luiskan väliin on tullut alue, johon on sijoiteltu hätäisesti keltaisia kasveja, jotka muuten ovat puutarhassa hieman pannassa. Rajassa oli vanha kallistunut ja ruosteinen verkkoaita.


Tanskalaisen maajussin aita tehtiin laittamalla tolppia noin parittain. Etutolpat ovat ostotolppia, taaimmaiset karsittu omasta pusikosta. Tolpat käsiteltin mustaksi Tikkurilan kalusteöljyllä.
Paritolpat muodostavat jonon tai rivin, aitarungot. Tolppien väliin ladotaan mitä tahansa risua ja rankoja.
Takatolppien yläpäät käsiteltiin myös mustiksi. Ladontavaiheessa etu- ja takatolpat kiinnitetään aina välillä rautalangalla. Aita on kaunis ja eläväisen näköinen. 

Homma meni tietysti valtavaksi kasvien siirtelyksi, maan möyhimiseksi ja reunuksenkin uudistamiseksi. Vanhat puhelinpylväät toimivat tässä hienosti, tietenkin mustiksi käsiteltynä.

Aikamoinen duuni!
Mutta oi, kuinka se on hieno!
Hankkeen mittavuudesta kertoo se, että aita sekä reunus ovat 21 metriä pitkät suoralta osaltaan ja kääntyvät kulmassa vielä noin kuutisen metriä sivuun. 
Täti on huikea!






Multakasa raivattiin viimein tänä viikonloppuna pois. Alueessa on pari juhannusruusua. Juhannusmorsian on niin täynnä kukkia, ettei koskaan. Tilaa on vielä monelle keltaiselle perennalle. Nyt siellä kasvaa piiskuja, kultapalloa, maksaruohoja, päivänliljoja, hohdekukkia ja ties mitä muuta, mitä en muista ennen kuin ne kukkivat.



Päivän kukkijaksi on pakko valita tämä Syreeni. Se kukkii ensimmäistä kertaa, vaikka on ollut paikallaan vuosia. Nimi on kateissa, mutta voisiko se olla Isabellansyreeni?


Uhosin Irenelle kommentissani etsiväni  vaaleanpunaista kuvattavaa. Huomasin, että tähän aikaan kesästä Villi piha on varsin sinisävyinen. Palataan siihen pian.

7 kommenttia:

Leena K kirjoitti...

Kiitos ideasta! Tuollainen aita voisi toimia meilläkin rajaamassa pihaa ympäröivästä metsästä.

Hyvää juhannusta!

Outi kirjoitti...

Aivan mahtava aita! Mitä luulet toimisiko tuo hyvin puutarhakompostin kehikkona?

vaalean vihreää kirjoitti...

U P E A !
Ei voi kuin ihastella. Aikaa on varmasti mennyt hurja määrä tädiltä.

Irene kirjoitti...

Jestas, mikä projekti! Te olette kyllä tädin kanssa lyömätön pari!
Ihan henkeä pidätelleen tutkin tuota valtavaa ponnistustanne. Valtavat lämpimät onnittelut lähtee täältä Lohjalta. Siitä tuli upea!
Miten jo niin moni kasvikin on jo hyvässä vauhdissa uudispenkissä! Varmasti olette siirtoja tehneet ja ehkä vähän hankkineet uuttakin?
Todellakin ehkä juuri nyt kukkii moni sininen kasvi. Ainakin niissä puutarhoissa, joissa on paljon laukkoja yleisilme on sininen. Mutta pian se muuttuu punaiseksi, kun pionit aloittavat bileensä.

Riikka Laulainen kirjoitti...

Voi kuinka kaunis toteutus!
Olen tätä samaista aitaa suunnitellut omalle pihalle ja toinen vaihtoehto oli sellainen pujoteltu malli rajaamaan pihaa metsiköstä. Hurjan kaunis istutusalueineen kaikkineen.

Terkut täältä toiselta koululta sateisesta Keski-Suomesta!

Riikka

Kummitustalon Stella kirjoitti...

Upea aita. Mulla on tarvikkeet samanlaiseen, mutta pienempään lojunut pihalla huhtikuusta asti. Kunhan vaan ehtis....

Eeviregina kirjoitti...

Aivan mahtava toteutus!
Minä tein rantapolulle vähän samaa, mutta paljon matalampaa ja lyhyemmästi.
Outille terveisiä, katoppa kompostikehikkoa www.clausdalby.dk