tiistai 24. maaliskuuta 2015

Innoissaan

Saan joskus palautetta siitä, että innostun helposti ja "kohkaan".
Useimmiten näen innostumiseni kuitenkin positiivisena seikkana. Olen miettinyt sitä viimepäivinä ja tullut oikeastaan siihen lopputulokseen, että ilman innostusta ei tapahdu mitään.
Yhdessä tai yksin innostuminen on ehkä maailman liikkeellepanevin voimavara.

OLEN INNOSTUNUT LÄHIAIKOINA MM. NÄISTÄ ASIOISTA:

FERMENTED CHICKEN FOOD
Luin netistä, että mitä tahansa kananrehua (jyviä, rehuvalmistetta, hiutaleita) voi hapattaaa käyttämällä.
Prosessi on sama kuin hapankaalin valmistuksessa ja ruokaan kehittyy hyödyllisiä bakteereita.
Ohjeet ja lisää tietoa TÄÄLTÄ.  Sitä oli kokeiltava tietenkin. Suosittelen kaikkia kanan omistajia kokeilemaan ja innostumaan tästä.


BETONI
Betonin valaminen on edelleen innostuslistan top 10:ssä. Innostusta ei laimenna se, että lateksimuotteihin valetut hevosrintakuvat eivät tunnu onnistuvan ja kohta kaikkialla on korvattomia ja puoliturpaisia hevospäitä.



Ajattelin jo luovuttaa patsaiden suhteen ja pysyä laattahommissa, mutta löysin Youtubesta videon ja taidan vielä kokeilla. Muotit pitää käsitellä spriin ja risiiniöljyn seoksella sisäpuolelta. Saas nähdä.


PUU:
Olen rakennellut häkkejä ja kanaportaita. Olen yllättynyt kuinka sitä kuitenkin osaa kaikenlaista, kun vaan lähtee kokeilemaan ja yrittämään.
Löysin ale-hintaan Luhta Homen puisia, talon mallisia hyllyjä hyvin edullisesti. Innostuin ja ostin niitä kuusi. En vielä tiedä, mihin niitä käytän.


KIPSI:
Ostin myös säkillisen kipsiä ja kokeilin sitä lateksimuottiin. Homma on nopeaa ja vaikean oloista. En jaksa uskoa, että muotin saa irti vahingoittamatta taas hevosen korvia tai muita patsaan yksityiskohtia.


KEVÄT:
Siitä on pakko olla innoissaan. Kastelin juuri pelargoniat akvaarion putsausvedellä.
Pelargoniat tuoksuvat aivan kesältä. Kesän suhteen olen innoissani monesta muustakin asiasta, mutta niistä lisää myöhemmin.



TYÖ:
Innostun toistuvasti työstäni. Se on raskasta, välillä vaikeaa, mutta niin rakasta. Jollen innostuisi siitä vähän väliä, olisin jo lopettanut.

Joskus innostus voi olla kateissa. Itselläni harvoin on, mutta senkin olen kokenut. 
Innostus haastaa suunnittelemaan, pyrkimään eteenpäin, katsomaan laatikon ulkopuolelle, näkemään asioita, joita ei ehkä ole vielä huomannut katsoa. Innostus tekee ihmisestä kiinnostavan. Innostuksen palon näkeminen toisessa ihmisessä on vain positiivinen asia. Yhdessä, samasta asiasta innostuminen voi johtaa huipputuloksiin.
Aion olla innostunut. Yksin ja yhdessä.


Älkää latistako toistenne innostusta, vaan tarttukaa siihen.
INNOSTUKAA!

2 kommenttia:

Maarit kirjoitti...

Innostuminen on hyväksi koko ihmiselle! Olet ollut ahkerana!

Tessa kirjoitti...

No muahan ei tarvi kahta kertaa käskeä innostumaan, kun innostun ihan itseksenikin. Se on kyllä kivaa.