Särkyneetsydämet kukkivat.
Ne kuuluvat ehdottomasti puutarhasuosikkeihini.
Sydän syrjällään katson kaiken hukkumista vuohenputkikasvustoihin.
En tunnu oikein ehtivän tarpeeksi ja joku mystinen vatsapöpö vie viimeisetkin voimat.
Ankat ovat vieneet sydämeni täysin. Niitä voisi seurailla kuinka kauan vain.
 |
Sanotaan, että ankkoja voi pitää ilman uimapaikkaa, kunhan ne pääsevät kastamaan päänsä veteen. Varmasti voi, mutta voi sitä iloa, mikä pressulla kyhätystä pikkulammesta niille on. Ne uivat kaiket päivät! Illalla ne saa jahdata pois lammesta turvahäkkiin yöksi. Pelkään, että huuhkaja tai muu nappaa vielä pikkuiset ankat.
Ankat vasemmalta oikealle: Yö, Tuutti ja Penelope Rihmahiippo
Sisällä on kasvamassa kaksi Ruotsin sinisen ankan vasta kuoriutunutta poikasta Vickan ja Madde.
Muitakin sydämenvalloittajia on liikenteessä. Viisi pientä kissanpentua ovat kohta valmiita uusin koteihinsa.
Sydämellistä perjantai-iltaa!
8 kommenttia:
Aivan ihanat nuo ankat,kissahurmurista nyt puhumattakaan. Että osaakin olla söpö.
Mä voisin adoptoida yhden kissan tai pari, jos kouluisäntä suostuu. Mä yritän suostutella nyt kun se on siellä aina. Mä aina riemastun sun elukoiden henkilöllisyyksistä!
Söpösiä ankkoja. Vuohenputket taitaa olla ikuinen riesa. Kitken, ja parin päivän päästä ne ovat taas pinnassa.
Vuoheputki rehottaa täälläkin entistä voimakkaammin. Alan jo harkita apuvoimien palkkaamista sen kitkemiseen ennen kuin se peittää kaiken.
Kissanpennut ovat kaikki varattuja, onneksi.
Ihanat kaverit sinulla! Särkynytsydän on minunkin lemppareita.
Voi ei, miten ihania nuo ankkasi ovatkaan. Tässähän tulee taas lintuvillitys kun kuviasi katselee. Meillä kun on ollut noista linnuista nyt vähän taukoa. Voi vuohenputki sentään! Meilläkin se vihulainen hiipii ties minne ja saa alvariinsa Reinon kanssa sitä hätistellä, kun ei muutoin tokene
Voi, onko sulla omia ankkoja? Vähän kade! :)
Lähetä kommentti