tiistai 2. kesäkuuta 2015

Kaivetaan pala paratiisia esiin

Etteenpäin sano mummo lumes ja tädit vuohenputkiviidakos. Vai miten se sanonta menee?
Voin sanoa, että tädit, koska minusta tuli tänään täti! Voi ihanuutta!

Täti on kikenyt vimmatusti ja minä vähän vähemmän. Olenhan ollut vähemmän aikaa tätikin. No heh! En vain ole saanut aikaiseksi oikeasti!


Kaikkialla on kitkentäkasoja,


mutta se ei haittaa. Paratiisi tulee esiin.


Uskaltaisikohan sanoa, että puolet istutusalueista on vapautettu vuohenputkesta, voikukasta, rönsyleinikistä ja nokkosista.


 Kitkeminen näillä neliömäärillä vaikuttaa aluksi ylitsepääsemättömältä projektilta. Ja uudestaanhan se pitää aloittaa toisesta päästä, kun valmiiksi saadaan. Mutta kitkeminen on palkitsevaa ja hieman koukuttavaakin puuhaa. Tuloksen näkee heti. Ja tulee aukkoja, joihin saattaa mahtua uusia kasveja.


Lisäksi löytyy vanhoja uudelleen. "Hei täällähän on tää! Mikä tää nyt on? No tää tää...No tää!", on ihan tyypillinen kitkijähuudahdus.


Siperiankurjenmiekkojen ryhdikäs lehdistö lupaa sinisiä hetkiä parin viikon päähän. Voi puutarha! Aina yhtä ihana, aina yhtä työläs!

11 kommenttia:

jori kirjoitti...

Huh hurlumheitä - puutarhassa aina tietää, että työt ei ainakaan lopu =) Onnea tätiydestä <3

Leena K kirjoitti...

Voisinkohan tilata tädin tänne meidän pihalle? Täällä on selvä tätivaje eivätkä kitkemisläjät kasva lainkaan tuota vauhtia. Piha näyttää ihanalle.

Marietta kirjoitti...

Ah, tuota kitkemisen autuutta :) Sehän ei kitkemällä lopu, mutta ehkä hyvä niin! Se alue, jonka viime kesänä parhaiten kitkin, pukkaa nyt kaikkea ei-toivottua kaikkein innokkaimmin - tais muutama mullassa lymynnyt siemen sopivaan itämispaikkaan päästä ...

Jaana kirjoitti...

Ihanasti sait kannustettua :) meillä kans valtava piha täynnä kaikkea mahdollista vihreää...ehkä munkin pitäis oikeesti tarttua härkää, eikun sitä vihreetä kiinni...kovaa hommaa kyllä on..Mutta hyvälle näyttää uurastuksen tulos!!

Emilie kirjoitti...

Ihania nuo vaaleanpunaset tulppaanit tuolla vihreyden keskellä! Kaunista. Kitkeminen on palkitsevaa. Laitan rikat suoraan kottikärryyn, niin saa kärrätä ne pois siitä, Kyllä on monta kärryllistä tullut täälläkin. :D

Linda kirjoitti...

Beautiful! :)

Irene kirjoitti...

Onnea tädille!
Kitkeminen on todella kouluttavaa ja palkitsevaa puuhaa.
Teillä se näyttää olevan kuin timantin hiomista - jalokivi sieltä on paljastumassa.

Tiina kirjoitti...

Kitkeminen on yhtä terapeuttista kuin maton kutominen. Sun piha näyttää kyllä sairaan hyvältä!!

Hieno tar kirjoitti...

Aih ja voih, vuohenputkiviidakko odottaa mökillä :\. Ei juurikaan kukkapenkkejä, mutta pieni kasvimaa, kyllä siinäkin kitkemistä riittänee. Niin, ja vuohenputket leikataan vaan nurin pari kertaa kesässä. Ihastuttava piha Sinulla -täti ;)

Liisa //multaasormissa kirjoitti...

Kaunista!

pioni kirjoitti...

Kitkiessä tosiaan näkee nopeasti työnsä tuloksen:)
Ja isosti onnea tädille, tätinä on mukava olla!