torstai 19. marraskuuta 2015

Opetustaulut

Kiinnostus opetustauluihin on varmasti tullut tämän talon myötä. En oikein osaa sanoa, mikä niissä viehättää. Ehkä keräilyn rajattomuus. Niitä on valtavasti, koko elämän kirjo aiheissa. Meidän vintiltä löytyi vain tuo tyhjä teline. Sittemmin tauluja on kertynyt ehkä parikymmentä. Nuhjuisuus ja huono kunto eivät haittaa minua. Pidän niistä itseasiassa enemmän hieman elämää nähneinä.


Lempitaulujani ovat ehdottomasti Ebba Masalinin mustapohjaiset kasvitaulut. Tämä intohimo liittynee myös puutarhaharrastukseen. Niiden hinnat ovat opetustaulujen korkeimpia. Joku muukin keräilee niitä. Tämän kauan odottamani sinikellon sain kohtuuhintaan kuluneisuuden vuoksi. Se taitaa olla uusi suosikkini.


On minulla myös tauluja, joista en erityisesti ole kiinnostunut. Sain muutaman tämän tyylisen taulun. En ole koskaan ollut kiinnostunut ihmis- tai tapahtuma-aiheista. Mutta nyt kun olen katsellut tätä Kookospalmu- aiheista taulua, se on alkanut näyttää melko viehättävältä. Tämän tyylisistä en kuitenkaan maksaisi paljoakaan.

Sain joitakin aikoja sitten edullisesti jonkun Masalinin yhteydessä Susi- ja Karhu-aiheiset taulut. Keksimme lapsen kanssa, että meidän on saatava kaikkki Suomen nisäkäspedot. Tässä uusin hankinta NÄÄTÄ! Hieno, eikö? Ilves on varauksessa. Kettu on ehkä haastavin, sitä ei tunnu olevan suurena tauluna missään.


Tietenkin keräilylistalleni pääsivät hevoset ja maatilan eläinaiheet! Tätä viime viikolla hankittua pidän löytönä! Voi onnea!


 Tämä on ensimmäinen opetustauluni eikä se ole edes oma. Se on lainassa täti E:ltä ja ehkä suosikkini kaikista, jopa Ebba Masalineista (tai no en tiedä sentään!) Sitä paitsi vaihdossa nyt syksyllä saamani kana on aivan samannäköinen tuon kanan kanssa.


Mitä te keräilette? Olisi kiva tietää ja saada postauksia blogeihinkin aiheesta. Ilmoittakaa kommenttilaatikossa, jos teette keräilypostauksen, niin linkitän sen tähän.



8 kommenttia:

Katja kirjoitti...

Kauniita opetustauluja. Minulla on kolme taulua puhtaudesta ja hygieniasta, ne taitavat olla lemppareitani. Tai sitten ne on nuo eläintaulut joita minulla ei ole yhtään.

Daphnion kirjoitti...

Opetustaulut ovat hurmaavia. Muistan joskus ala-asteella kuinka pääsin tutkailemaan koulun opetustauluvarastoa. Taisi vierähtää tovi niiden kuvia ihastellessa. Ebba Masalinin opetustaulukuvista tehdyt julisteet pääsivät juuri oman kodin seinälle. Kiva olisi löytää pari oikeaakin opetustaulua jollain kivoilla kuvilla. :)

Anonyymi kirjoitti...

Ihania tauluja♡ tollaset eläinaiheiset mullekin kelpaisi. Meillä on niitä oisko neljä kpl, keittiössä seinää koristamassa on heinänteko-aiheinen taulu, kehystettynä :D onneksi siinä näkyy pari hevostakin, eivät vain ole kuvan pääosassa.

Navettapiika kirjoitti...

Mulla on yks opetustaulu, suutari työssään. Isä osti sen aikoonansa koulun huutokaupasta. Flikka ku teki siihenaikahan niitäki töitä. Ny sopiis tua hevoostaulu paremmi.

Marie Josefine kirjoitti...

Voi, mie tahtoisin myös keräillä opetustauluja, mutta homealtistukseni vuoksi en uskalla haaveillakaan moisesta. Mies toi kerran kolme kappaletta toinen toistaan ihanampaa suomalaista opetustaulua. Ei niitä sisälle voinut tuoda, kaikki kärysivät enemmän tai vähemmän homeisille :(

Onneks on nyt uusiotuotantona Taito Shopeissa Ebba Masalinin opetustauluja.

Ite keräilen kaikkea vanhaa, minkä voi hinkata puhtaaksi mahdollisista homeitiöistä, peilejä, emalikuppeja, lasiesineitä, metallisia esineitä, vanhoja työkaluja ym.

Maija/Taajamafarmari kirjoitti...

Mulla on jotain opetustauluja, ja itsekkin lasken kulumisen eduksi! Uustuotannosta saa niitä kliinisiä ja hyväkuntoisia. Suosikkini on se, missä varikset nokkivat kuollutta jänistä. Silloin vielä luontoakin kuvattiin realistisesti eikä välttämättä kauniisti.

Ps. Meillä on kettu. Sain sen ilmaiseksi, kun se oli menossa roskiin.

Sanna kirjoitti...

Ilmainen kettu!! Voi ei, mikä tuuri!

Riitta Jylhä kirjoitti...

Mukavan nostalgisia nuo opetustaulut.
Ajatella, miten on kansakouluajoista kuvastot ja kuvien tarjonta lisääntynyt. Mehän hukutaan erilaisiin kuviin. Silloin oli vielä aikaa istahtaa alas, piirtää ja maalata; eipä tainnut olla valokuvausta vielä kunnolla vaihtoehtona. Oi niitä aikoja.