Ruttojuuri ja mäkimeirami

Tämä on jatkunut!

Kanttaaminen on koukuttavaa ja mukavaa hommaa. Lopputuloskin aina hivelee silmiä.

Kantattu reunus ei ehkä ole maailman käytännöllisin ajaa ruohonleikkurilla tai pitämään nurmikkoa poissa kukkapenkistä. Sitä pitää uusia ja reunusta siistiä. Mutta uusi kanttausreuna on aina ihana. Kunhan ehdin, niin kuvaan teille aikaansaannoksia.

Jori teki postauksen huikean suloisesta, mutta silti niin ärsyttävästä Pihakäenkaalista Oxalis fontana "Rufa". Vanhassa ja miksei uudessakin puutarhassa on aina kasveja, joiden kasvutapa on tunkeileva tai räjähdysmäisesti levittäytyvä. Monilla niilläkin on paikkansa puutarhassa, mutta esimerkiksi Tummakurjenpolven Geranium phaeum olen päätynyt kitkemään pois aina tavatessani. Se leviää siemenestä kaikkialle eikä ole kovin kauniskaan. Sen tapa on kasvaa muiden perennoiden sisään ja sitä on vaikea hävittää. En nyt suosittelisi tätä kurjenpolvea kenellekään. Tosin minullakin on valkoinen Alba-muoto, jonka on maltillisempi kasvaja.

Etelänruttojuuren Petasites hybridus paikka on valittava tarkoin. Meillä se kasvaa rajautuen kuusiin ja nurmikkoon, eikä pääse leviämään, kun alueen reunus ajetaan  ruohonleikkurilla. Sen lehdistö on mielestäni upea.

Tätä polkua siistiessäni juuri törmäsin sen Tummakurjenpolven elinvoimaan. Polku oli täynnä siementaimia. Toinen samanmoinen rikkakasviksi silmissäni muuttunut on Mäkimeirami Origanum vulgare, joka on täysin vulgääri levittäytyjä. Sitä on myös äärimmäisen vaikea kitkeä ja se leviää siemenestä järisyttävän tehokkaasti.

 Tämä polun oikeanpuoleinen laita oli Täti Vihreän käsittelyssä eilen. Tässä vielä villinä. Teimme vakavan päätöksen alkaa keräillä Päivänliljoja Hemerocallis sp. Yhtään en tarkemmin osaa sanoa, että miksi. 

Kaikkeen ei tarvitse olla selitystä.

Katsokaa muuten, kuinka suloisia ankanpojat ovat!

Olen myös askarrellut uuden videon. Puutarhaa on nyt aika lailla kierrelty. Mitä haluaisitte nähdä Villin pihan videoilla?