Pihapäivä

Mäki on sinivuokkoutunut!

Ne muodostavat värikkään maton muutoin niin värittömään maisemaan.

Osa puutarhasta näyttää silti kauniilta. Vaikkei mikään oikein vielä kasva ja istutusalueet ovat siivoamattomia.

Krookuksetkin loistavat väripilkkuina.

Olin tänään ulkona koko päivän ja se tuntuu nyt kuumotuksena poskipäissä ja ihanana väsymyksenä koko kropassa.

Saatiin aikaan kaikenlaista. Lähinnä pohjustustöitä joillekin projekteille ja siivoamista. Tuosta alapuolen kuvasta on kadonnut laho puuaita. Betonielementin päällä oli noin 120cm lauta-aita vanhan koiratarhan päädyn jäänteenä. Meillä on nyt innovatiivinen suunnitelma tuon betoniaidanteen hyödyntämiseksi. Ellei se toimi, niin on kaivettava ylös tai räjäytettävä koko möykky. Palaamme tähän vielä.

 Sitä ennen on nautittava sinivuokoista ja muistakin hetken kukkijoista.

Kevään vihreä on aivan  nurkan takana.

Kevään realiteetit

Talvi on aiheuttanut jonkin verran tuhoa. 

Toivottavasti kasvit ovat selviytyneet ankkatarhaa paremmin.

Olin päättänyt, että romahtaneen ankkatarhan purkaminen on ensimmäinen tehtävä, kun ulkotöihin pääsee. Sen ruma sekasotku on häirinnyt näkymääni puoli talvea. Eilen sain purettua yli puolet. Osa tolpista ja kattoverkosta on vielä kiinni jäässä.

Seuraavaksi on mitattava lasi. Kasvihuone on ilmeisesti roudan vuoksi liikahtanut. Yksi lasi on hajonnut. Tällaista ei ole aiemmin käynytkään, vaikka kasvihuone on ollut paikallaan vuosia.

Perenna-alueet ovat tässä vaiheessa lohduttoman näköisiä. Meillä ei siivota syksyllä. Mikä tarkoittaa hirveitä talkoita kevääksi. Mutta silloin on tietysti enemmän intoakin.

Kukkapenkkeihin ei vielä pääse. 

Piha on järkyttävää kuraa. Olemme kaivaneet sen täyteen ojia ja vesi lirisee tietä pitkin alamäkeen ja piha kuivuu pikkuhiljaa.

Onneksi on aurinkoisia päiviä, jolloin ulkona on mukava työskennellä.

Joko sinä olet päässyt puutarhatöihin?

Come on kevät!!

Lumi sulaa hitaasti ja sulaineissa kohdissa on pehmeää kuralöllöä!

Olisi niin kiva päästä jo hieman puutarhahommiin.

Sisustelu en inspiroi yhtään. 

Aurinko vain näyttää kaiken lian ja ikkunoiden pesutarpeen.

Pitäisi päästä ulos!

Kävin kameran kanssa pikaisesti ulkona, mutta kaikki on melko ankeaa ja talvirojua on siellä täällä. Kuten nyt vaikkapa potkukelkka pöydällä!

 Loppuviikon aurinko paljastakoot loputkin. 

Sitten minä yhtenä päivänä siivoan kaiken ja etsin perennoiden alkuja maasta.

Nyt lähden pesemään jossakin kalanraadossa pyörineen koiran.

Mukavampaa loppuiltaa teille!

Vihdoinkin huhtikuu!

Ihan mahtavaa, että talvi on taas ohi. Satakoot huomenna vaikka kuinka paljon lunta, niin huhtikuu on silti kevät!

En ole tehnyt kerrassaan mitään pääsiäisen vapaapäivinä.

Vähän neulonut. Rakastan Niina Laitisen sukkamalleja.

Tässä Levottomat  Villasukkien vuosi - kirjasta.

 Ohuesta langasta kudottujen levottomien vastapainoksi tein käyttöön iloiset raitasukat. 

Nauhakujasta puuttuu nauhat, kun ei ollut sopivaa. Tällaiset valmistuvat nopeasti eikä työtä tarvitse tuijottaa koko ajan. Vaativimpien mallien vastapainoksi puikoilla on hyvä olla tällaiset aivottomuussukat, telkkarinkatselukutimet. Ja tulihan niistä aika kivat. 

Läksin heti ne jalassa naapuriin nokipannukahville.

Tässä vielä aiemmin valmistuneet Soulmates–sukat. Ne ovat minulle ehdottomasti Laitisen mallien parhaimmistoa. Melkein kaikista Nalle-langan väreistä tekisi mieli kutoa Soulmatesit tai Levottomat, tai Decemberit!

Odottelen kovasti, että lumi sulaisi. Olisi kiva päästä pihahommiin. 

Siihen saattaa mennä vielä tovi.

Sitä ennen...ei kun iloa sukkaan! 

Ei se kevät ole koskaan jäänyt tulematta.