torstai 15. kesäkuuta 2006

Kesäkirja

Kuolanpioni kukkii ensimmäistä kertaa. Siinä on kaksi kukkaa.


Luen Tove Janssonin Kesäkirjaa. Se on kaunis ja lämminhenkisesti ironinen saaristolaiselämän kuvaus, jonka voin lukea aina uudestaan. Lainaan koko loppukappaleen: "Onpa lystikästä, isoäiti sanoi. Se onkin sydän joka lyö eikä mikään silakkavene. Hän pohti kauan aikaa, menisikö takaisin makuulle vai jäisikö vielä - jospa sentään vielä jäisi vähäksi aikaa."

2 kommenttia:

ninnis kirjoitti...

Mun kuolaava pioni kukki kanssa. Siinä oli tosi paljon kukkia. Ne kesti harmillisen vähän aikaa.

Sanni kirjoitti...

Nii-i! Nopeaa on, mutta kohta kukkii kiinanpionit ja ne kestää kauemmin :)