lauantai 17. maaliskuuta 2007

Tuuliviiri rauhaton...

Olen miettinyt taas puutarhastrategiat uusiksi. Meinasin saada hepulin sen kasvihuonesuunnitelman kanssa. Niinpä minä hylkäsin se taas?! En pysty hankkimaan nyt sellaista kasvihuonetta kuin haluaisin. Kasvihuoneen tulisi olla hieman sellainen huvimajatyyppinen tai niinkuin vanhoissa englantilaisissa puutarhoissa. En oikein päässyt yhteisymmärrykseen itseni kanssa kasvihuoneen sijaintipaikastakaan pihallani. Siirrän siis suunnitelmaa ja keskityn oleelliseen eli perennatarhurointiin ja lukuisiin siihen liittyviin projekteihin. Mies katsoi kyllä pitkään, kun olen koko talven höyhöttänyt sitä kasvihuonetta ja sitten yhtäkkiä sanon, etten muuten hankikaan sitä nyt.


Q, tässä yksi kauhukuva. Pengerrys kesken ja kauheita kaivonrenkaita, remonttirojua ja ties mitä! Uuh!



Tarkoitus on lisätä kiviä pengerrykseen ja tasoittaa ylempi alue, johon tulee istutusaluetta, polku ja ruohikkoakin vähän, ehkä myös omenapuu. Pihassani on ongelmana se, että vaikka miljöö ja talo ovat vanhoja ei piha ole ollut mikään puutarha vaan ruohottunut koulun takapiha. Siinä sitä on sarkaa.

Sama kohta ylhäältä nosto-oven edestä. Puutarha loppuu korkeaan, koulun vanhasta kivijalasta v. 1959 rakennettuun penkereeseen, jolla on korkeutta kuusien kohdalla pari metriä. Penkereen alla on sekametsää, jossa kasvaa kieloja ja niittymäisemmän osan aluskasvillisuudessa paljon kurjenkelloa.

Mahdollisuuksia on siis ihan rajattomasti, voimat aina loppuu ;)

7 kommenttia:

quu kirjoitti...

Ei mitään kauhukuvia vaan puhdasta mahdollisuutta! :) Pengerryksestä tulee upea - millä kasveilla ajattelit sen kasvittaa? Viihtyisiköhän pionit ja kurjenpolvet siinä? ;)

Muistahan se, että mikään ei ole niin pysyvää kuin väliaikainen eli kannattaa silti odottaa sitä unelmien kasvaria jos vaan mahdollista..

Oliko muuten siellä mitä kasveja kun muutitte sinne? Kai nyt jotain muutakin kuin ruohokenttää..

Sanna Tallgren kirjoitti...

Vanha puusto oli vaikuttava. Suuri metsälehmus, tammia, pihtoja, lehtikuusia. Muutamia syreeneitä oli, ei oikein muuta. Keskellä ruohokenttää viistosti edellisen asukkaan daaliapenkki (2,5 x 0,5 m), jossa oli muutama tulppaani. Lisäksi juhannusruusu ja jotain toista vanhaa pensasruusua, raparperia ja marjapensaita. Aika pöpelikköä tämä oli nyt kun muistelen.

Luulen, että pionit ja kurjenpolvet viihtyvät uudella alueella. Pakko noita uusia on johonkin survoa ;)

Anonyymi kirjoitti...

Hei, ei kaikkea tarvitse saada valmiiksi heti nyt just. Myönnän kyllä, että monesti mieli tekisi saada valmista jälkeä mahdollismman pian ja äkkiä, mutta toisaalta pitemmän aikaa hautuneissa ajatuksissa on ehkä enemmän Järkeä :)

Olen samaa mieltä Quaintin kanssa tuosta pengerryksestä. Pioneja ja kurjenpolvea ja jotain vielä luiketamaan pengerryskivillä. :))

ANSKUN PIHA kirjoitti...

Onko aurinkoinen paikka? Köynnösruusukin voisi viihtyä muurin päällä.

quu kirjoitti...

Miten suuri tuo alue on kaikenkaikkiaan? Ajattelin vain että etualalla pioneita ja kurjenpolvia ja jos taka-alalla on tilaa niin hostia!

Voi sitten ikkunoista zoomailla. Tuossa paikalla voisi varmaan arempiakin kokeilla kun talvimärkyyttä on vähempi.

Sanna Tallgren kirjoitti...

Ideanne ovat hyviä :) Paikka on lämmin ja suojainen, osan päivää auringossa. Alue on aika iso. joten varmasti mahtuu vaikka mitä. Noita Hostia en vielä ollut miettinyt mutta kyllä nekin sinne sopivat. Pyydän naapuria traktorillaan tasoituspuuhiin.

Mari L kirjoitti...

Älä unohda kokoeroja eli pikkupuita (rungolliset puut, riippapuut, kukkivat pikkupuut) ja pensaita (marjapensaat, kukkivat pensaat, havupensaat).