¤
Indonesialainen pronssikissani on milloin missäkin. Talvisin kuitenkin sisällä. Jouluisin se kantaa omenoita. Nyt on vati toistaiseksi tyhjä. Luontoäiti on viimeaikoina koristellut kuunliljan lehtiä vesipisaroilla. Itse olen tyytynyt suurimmaksi osaksi hänen koristeluihinsa. Lisäilen jotain pientä sinne tänne. Minusta puutarhan koristelu on taitolaji. Mauttomuuksia näkee paljon.
¤
¤
Poikani lehmäkello - My sons cowbell
¤
Mother nature has been decorating with water drops lately. My few garden decorations tries to respect mother natures works as much as possible. Decorating garden is kind of difficult. Lack of taste is what I try to avoid.
My Indonesian cat is allways somewhere in the garden. Winter time she moves inside...
¤
6 kommenttia:
Voi taivahan talikynttilät kun himoitsen tuota kissaveistostasi. Se on niiiin komea.
Eipä näytä villiltä sinun pihasi lainkaan. Kerrassaan ihastuttavalta, mutta kyllä siinä varmaan aikaa menee. Siis sen hoitamisessa.
Oletko itse tehnyt kaiken vai saatko miehistä tai muuta apua? Itse en kyllä jaksaisi. Senpä vuoksi meillä onkin aika ankea piha jonka toisessa päässä asuu vielä anoppi joka ei välitä tuon taivaallista pihan hoidosta. Eikä hänen pihaansa ole saanut kuitenkaan koskea... Hänellä ruttojuuri sisäänkäynnin edessä peittämässä viemärin kansia. Penkki leviää ja leviää, jos en sitä välillä käy kuokkimassa pienemmäksi. Ei se anoppia haittaisi, vaikka koko piha olisi yhtä ruttojuuripusikkoa ja eikä poikakaan juuri näe pihassa laittamista. Taidan muuttaa kerrostaloon ja keskittyä parvekepuutarhaan. Pääsisi helpommalla.
Hei Alisa, on se aika villi. Kameran kanssa voi valita kohdat ja kuvakulmat :) Kyllä meillä rikkaruohot ottaa voiton viimeistään heinäkuun lopulla. Nytkin niitä on kaikkialla ja muutenkin on rästihommia. Yritän olla ottamatta paineita. Puutarha on teho-vastapainoa työlle ja ajatusten nollausta, kokeilua ja tuoksuttelua....Paikka, jossa voi hiippailla iltahämärissä punaviinilasin kanssa keräämässä kukkia maljakkoon.
Minulle puutarhattomuus ei enää sopisi, rakastan sitä. Mutta toki pienellä vaivallakin saa viihtyisää ja mukavan näköistä. Ruttojuurikin sopii johonkin, onhan se aika komea. Ja anopin kanssa asumisestakin on kokemuksia, en ole kade :)Älä muuta kerrostaloon, aloita pikkupläntistä. Siitä se mopo sitten karkaa, jos on karatakseen.
Niin ja ei tuo mies paljon innostu, muuta kuin uhkailemalla :)
Jori: Älä himoitse lähimmäisesi kissapatsasta:)! Ei vainen, himoitse pois. Ei noita taida mistään enää löytyä, kun tuon hankkimisesta taitaa olla yli kymmenen vuotta. Joku taitava käsityöläinenhän vetäisis tuosta muotin ja tekisi noita vaikka millä mitalla...
Joo olen samaa mieltä. Mun pihaani ei kyllä ikinä tulisi mitään tonttu patsaita, ne on aivan kamalia musta. Sun kissasi näyttää hyvältä!
:O Mä kävin lukemassa vähän edellisiä postauksia mutta tuli niin isosti rytmihäiriötä että piti lopettaa, säästän ihanuudet työpäivän jälkeen.
Siis: Voi Hyvä Sylvi! Mä olen NIIIIIIIIIIIN kade! Käsittämätöntä ihanuutta vaikka kuinka paljon. Voin käsittää että yön voisi käydä kasveille juttelemassa; mäkin harrastan sitä Saaressa mutta lajeja on (toistaiseksi) niin vähän että siinä menee ehkä 45 min. Mutta suunnitelmat, suunnitelmat ;) Ja arvaa otanko sulta ideoita :D!
Hello Salli!
Hyvä jos ideat kelpaa. Valokuvatessa voi valita hyvät kuvakulmat, ei näy rehottavat rikkaruohot. Kymmenen vuotta pihalla kuovittuani olen ehkä hieman edistynyt. Mutta niin, ne suunnitelmat!? Ihan taivaita hipovia ne on edelleen :)
Lähetä kommentti