lauantai 1. joulukuuta 2007

Joulukuun ensimmäinen


Tänään on isäni hautajaispäivä.
Muutoin tämä aika olisi suosikkiaikaani talvesta.
Ja on se tavallaan nytkin.
Olen sellainen tyttö, etten jää tuleen makaamaan.
Karjalainen sanonta: " Ilo pintaan vaik syvän märkänis!", on kuvaava. Osaan iloita pienistä asioista surunkin keskellä.

Saan iloa ja onnea lapsen pohdinnoista,
kauniista talvikuutamosta,
kynttilän valosta,
pikkuhiljaan kotiin ryömivästä joulutunnelmasta.

*

Lapsen suusta:

" Äiti, kuoliko vaari sukupuuttoon?"
"Vaari meni sinne Espanjaan ja kuoli. Ei sitä vanhoista vaareista ikinä tiedä mitä ne tekee!"
Lapsi ja isäni olivat melko läheiset ja kuolemista on pohdittu paljon. Isäni oli infarktin saadessaan äitini kanssa lomamatkalla Espanjassa ja menehtyi kaikille yllätyksena vain 57-vuotiaana.

*

Some information for my English readers:

Today is my fathers funeral day. That´s why I had my blog silence. My dad suddenly died of coronary thrombosis on my parents holiday in Spain 13.11.2007. He was only 57 years old and close to me and my three year old son.

*
Laitan kuvia ja tunnelmia jouluvalmisteluidemme edistymisestä pian.
Olisi mukavaa jos saisi päivitettyä joulukalenterimaisesti päivittäin, mutta katsotaan...

*

Kiitos kaikille lämpimistä kommenteistanne,
olen käynyt lukemassa niitä monta kertaa!

6 kommenttia:

Inkivääri kirjoitti...

Hyvä asenne sinulla, elämä jatkuu kaikesta huolimatta. Raskas päivä on edessäsi ja ensimmäinen vuosi, kaikki perheen yhteiset jutut ilman isääsi, tulee olemaan kovinta aikaa. Sinulla on onneksi perheesi tukenasi, te olette sitä äidillesi - liian varhain ja ilmeisesti ihan odottamatta tämä tapahtui. Jaksuja sinulla tänään!

Haavetar kirjoitti...

Voimia ja valoa päivääsi!

Pienissä iloissa piilee iso. Joulu lähestyy ja ottaa syliinsä.

Hienoa, että poikasi ja isäsi ehtivät tutustua toisiinsa kunnolla, olivat läheiset. Se läheisyys ei koskaan katoa. Omille isovanhempiaan kaipaaville lapsilleni kerron usein, että miten rakastettuja he ovat. On myös rakkaan mummun ja pappan rakkaus, vaikka he eivät enää luonamme olekaan. Yhdessä koettu ei katoa.

*halaa lujaa ja lämpimästi*

Anonyymi kirjoitti...

Pala kurkussa luin kirjoitustasi. Aivan liian varhain joutui isäsi lähtemään. Äidilläsi on kovat ajat ja vaikea joulu tulossa. Toivon jaksamista teille kaikille.

Anonyymi kirjoitti...

I am so sorry to hear the sad news.
My own father also died aged 57 of a heart attack. It is too young, far too young

Please accept my kind thoughts from across the miles

Yolanda Elizabet Heuzen kirjoitti...

Dear Sanni, how sad that your dad has passed away at such an early age. It must be a great shock to you and your family and a very big loss too. I wish you lots of strength for the coming months!!!

Hugs!!!

Rissanen & Ryyni kirjoitti...

Surun kyynelten läpi kimaltavat onnellisten päivien muistot.

Pitkästä aikaa kävin ajan kanssa täältä kuulumisia lukemassa, halitusta sinne.