Monet ovat kaivelleet aarrekätköjään ja minäkin lähdin etsimään isäni postimerkkikansioita sen takasivuile liimattujen ihanien tulitikkuaskin kansien takia. En löytänyt sitä mistään ja juuri nyt se tuntui maailman tärkeimmältä esineeltä isäni pikkupojankäsialoineen. Luovutin, kun löysin muita ihmeellisyyksiä. Kyllä se kansiokin jostain joskus eteen putkahtaa.
*
*
*
Lehdissä on huikeaa, joskin säädeltyä sota-ajan kuvausta. Sanomalehtiä on 50-luvulle asti.
*
5 kommenttia:
Huikeaa miten ihania aarteita oletkaan löytänyt sieltä vintiltä. Harmi, ettei meillä ole tuollaista vinttiä. Vanhat lehdet ovat ihan supereita ja nuo mainokset humoristisuudessaan=)
Minulla on muutamia Uusi nainen -lehtiä 60-luvulta. Niissä on myös aivan ihania mainoksia. Juuri tuon tyyppisiä kuin kuvassasi on.
Vanhoja Kotiliesiä mieleni tekisi hankkia, mutta se säilytystilan puute. Ne vanhant Kotiliesien kannet olivat tuolloin aivan huikean ihania. Lienevät Martta Wendelinin tekemiä.
Ihanaa kun mummokin on mummo, eikä seniori tai ikäihminen, ja näyttääkin vielä mummolta!
Oi kultainen vanha aika! Mullakin on noita vanhoja kotiliesiä sekä mm. jokanaisen niksikirja. Se noissa on hupaisaa, että nuo asiat on ollut ihan tosia ja äärimmäisen asiallisia meidän äideille ja mummoille, kun itse niitä lukee vähön huumorimielessä...Saatika sitten jotkut keittokirjat joissa kerrotaan kuinka kieli valmistetaan herrainherkuksi!
hmmm, täytyypä kaivaa Jokanaisen niksikirja esille... :D
Oih, tuo mummo on IHANA!!!
Missä ovat kaikki oikeat vanhat mummot???? Minunkin äitini on pitkästi yli seitsemänkymppinen, polttaa tupakkaa, vaihtaa asuntoa jatkuvasti, remontoi, kulkee kerhoissa ja opiskelee englantia, käy laulamassa "vanhuksille" , reissaa ympäri maailmaa ja tekstailee kännykällä...on PALJON aktiivisempi kuin minä.....
Lähetä kommentti