Jori kyseli kirjoituksessaan, että " Miksi aina kannattaa herätä uuteen aamuun, mikä maailmasta tekee sulokkaan ja onnellisen? " Jäin miettimään. Onnellisuushan on niitä isoja asioita, samoja yleensä kaikilla. Mutta minä olen onnellinen usein myös pienistä asioista. Työhuoneeni seinällä on kuva, jossa lukee: "Kaikki menee ihan hyvin."
Useimmiten meneekin. Sulokkuutta maailmaani tuovat kauniit asiat. Lämpimät, valoisat, hyväntuntuiset ja ihmetyttävät jutut, sävyt, valot ja tuoksut. Olen kai materialisti, sillä nautin suunnattomasti joistakin tavaroista, joita omistan. Ja onhan puutarhakin materiaa.
Kameran linssin läpi voi tosiaan löytää aarteita ja ihmeen kauniita juttuja arkiympäristöstään.
Kaikki kuvat ovat työhuoneestani. Erityisen onnelliseksi minut tekee tämä kirja, jonka mieheni ojensi minulle tänään. Luin yhden sivun ja olin jo koukussa. En haluaisi aloittaa vielä. Tiedän, että minua surettaa, kun kirja loppuu. Niin on käynyt ennenkin Haahtelan kanssa.
Pitää odottaa sopivaa hetkeä, sillä tähän kirjaan putoaa. Tunnelma säilyy lukijassa päiviä.
4 kommenttia:
En muista yleensä kirjojen nimiä tai kirjailijaa, joskus harvoin kirjan kansikaan jää mieleen. Jopa tarinan käänteet tai loppu saattaa unohtua samantien.
Mutta hyvän kirjan tunnelman muistaa aina. Joskus olen lukenut kirjaa pitkällekin, ja kun saavutan tietyn tunnelman, muistan että olen lukenut kirjan aiemminkin. :)
Se on jännän ristiriitaista kun hyvää kirjaa haluaisi samaan aikaan ahmia ja säästää.
Minun maailmastani tekee tänään sulokkaan tuossa metrin päässä vielä nukkuva mies, jonka aion kohta mennä herättämään, kunhan ensin vietän hiukan omaa aikaa.
Myös minä olen materialisti, tunnen kovasti mielihyvää tietyistä omistamistani tavaroista. Pitäisikö hävetä? En minä jaksa.
Hurmaannuin vuosia sitten Joel Haahtelan kirjaan Naiset katsovat vastavaloon. Utuisen kaunis, tiivis ja mystinenkin teos. Tämäkin kiinnostaa kovasti.
Voi minkä ihanan koiranpennun olette saanut, onko se jo hyvin kotiutunut? Kesä taitaa alkaa olla ohi, odottelin vielä helteitä mutta eipä taida enää tulla. No syksy onkin lempivuodenaikani... Alkaako sulla jo syyshortensiat kukkimaan? Oletko nähnyt vanhan neuvolan edessä olevan, se on taas upean näköinen. Täytyy muistaa toi kirja sitten syksymmällä kun maltan lukea jotakin.
Lähetä kommentti