torstai 19. helmikuuta 2009

Jotakin odotettavaa


Joka kevättalvi minulle käy samoin. Alan tutkia edellisen kesän puutarhakuvia ja haltioidun ja huokailen. Voi kuinka kaunista, ihmeellistä ja ihanaa. Onko minun puutarhassani tuollaista? Tuokin, tuo ja tuo?!

Haluaisin istumaan tuohon tuoliin, kevättuoksuun..

Piti oikein miettiä, että mistä kohdasta tämäkin kuva on.

Kaksi kuukautta ja on täysi kevät. Ajatelkaa!!

5 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

Voisikohan kevään tuloa mitenkään nopeuttaa...

mari kirjoitti...

Aivan lumoavalta näyttää. Toivottavasti sitä ehtii taas keväällä nauttia, ettei mene vaan pelkäksi puurtamiseksi. Töitähän puutarhassa aina riittää, varsinkin keväällä.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä alkaakin kaivata kevättä ja uutta kasvua kun katsoo noita kuvia sun puutarhasta. Vaikkakin miä kyllä tykkään tälläsestä "kunnon" talvestakin, ihan kiva kun on vähän lunta ja pakkasta. Vuodenajat näillä leveysasteilla on kyllä aika mahtavat muutenkin jos nyt jätetään laskuista pois marraskuun musta kurjuus!

Alkusyksy on minusta myös tosi ihanaa aikaa kuten myös kevät kun kaikki alkaa kasvaa ja lehtiä tulee puihin. Syksyn ruskaa ja kevään vaaleanvihreää kasvua jaksan ihmetellä ja ihastella aina vaan uudestaan!

Olen vasta vähän aikaa sitten löytänyt tän sun blogin ja kurkistelen nyt silloin tällöin tänne... näyttää niin kivalta.

Terveisin Kirsikka från Pyttis

SariW kirjoitti...

Ihania kuvia : ) Katselin kanssa viimevuonna ottamiani kuvia. Ja yllätyin kun maaliskuun alussa oli vielä kunnolla lunta ja 13.3. kukkivat jo lumikellot seinustalla. Siis kohta ; )
Leppoisaa viikonloppua !

Anonyymi kirjoitti...

Aah, kevät!!