Seuraavana päivänä, joka oli sunnuntai, oli tuuli taas laannut. Oli lämmin ja pilvinen päivä, ja lumi upotti niin, että siihen vajosi melkein kuonoa myöten.
Koko laakso näytti melkei kuin leikkisältä kuunmaisemalta. Kinokset lepäsivät valtavina, pyöreinä pullina tai kauniisti kaartuvina harjanteina, joiden huiput olivat veitsen terävät. Jokaisella oksalla oli suuri lumihattu. Ja puut näyttivät jättiläismäisiltä kermakakuilta, jotka jonkun merkillisen sokerileipurin mielikuvitus oli luonut.
Tove Jansson - Taikatalvi 1957
Toivon tällaista huomisaamua vaikka se onkin maanantai. Hyvää lumisadeyötä!
2 kommenttia:
Kiitos ihanasta tekstistä - täällä kaupungissakin on "never-never-land" -tunnelmat! Ja tunnelmallista joulua:)
Voi miten upea kuva ! Ja teksti aivan ihana...
Lähetä kommentti