Tässä näkökulma tähän vuodenaikaan, myös minun syntymävuodenaikaani. Minua ei koskaan ole syksyn pimeä ahdistanut.
Tove Janssonin tekstiä kirjasta Muumilaakson marraskuu:
"Syksyn verkkainen vaihtuminen talveen ei ole ensinkään hullumpaa aikaa. Se on turvaamisen ja huolehtimisen aikaa, se on aikaa jolloin itse kukin kerää talven varalta niin suuria varastoja kuin suinkin. Tuntuu hyvältä kerätä omaisuutensa aivan likelle itseään, koota ajatuksensa ja kääriytyä lämpöönsä ja kaivautua kaikkein perimmäiseen koloon, turvallisuuden keskipisteeseen, missä voi puolustaa kaikkea mikä on tärkeätä ja arvokasta ja ikiomaa. Sitten saavat pakkaset ja pimeys ja myrskyt tulla minkä ehtivät. Ne haparoivat ovia ja etsivät aukkoa josta päästä sisään, mutta se ei onnistu, kaikki ovet ovat lukitut, ja niitten takana istuvat ne jotka ovat ajoissa osanneet pitää varansa ja nauravat lämpimässä ja yksinäisyydessä. "
5 kommenttia:
Kyllä on liekeissä. Sillon kun aurinko paistaa se on kyllä upea ja nyt sitä ihastelee vielä enemmän kun alkaa oleen harvinaisempaa.
Voih muumien ihanuutta ja viisautta! Samat ovat tunnot täälläkin syksyn lapsena.
Ihanaiset kuvat myös!
Flowta viikkoosi!
Upeat todellakin nuo luuta- ja tulikuvat allekkain!
Luuta liekeissä täällä pitäs siivota, mut kun en ehi...
Hienosti on Tove kirjoittanut.
Lähetä kommentti