maanantai 28. maaliskuuta 2011

Mie saan hepulin!


En halua, että sataa enää yhtään lunta.
Haluan kevään! Nyt heti!

Luin lohdutukseksi vanhoja postauksia ja rauhoituin :) luettuani TÄMÄN.

11 kommenttia:

Sussi kirjoitti...

Hyvä, ajatuksia antava kirjoitus tuossa linkissä.

Mutta silti, minäkin haluan kevään ja nyt heti!

Virve kirjoitti...

Kevättä toivotaan täälläkin, tänä aamuna mittarissa näkyi lukema -15 astetta. Ei lohduta puutarhuria ei. Mutta kyllä se kevät tulee, lopulta.

santra kirjoitti...

Voi, niinpä. Pikkuisen on lumi sulanut pihalla muurin päältä ja aamulla ajattelin että pitäisiköhän mennä ja nyhtää kuolleet lehdet pois että näyttäisi vähän kivemmalta. :)

Tiina kirjoitti...

Yhdyn koko pienestä puutarhurin sydämestäni suhun!

Leena Lumi kirjoitti...

Minäkin olen puutarhuri, mutta rakastan myös lumipuutarhaamme. Joskin nyt olen lukenut niin paljon lumoavia uusia puutarhakirjoja, että multa alkaa kutsua...

Ihana bannerikuva tuo muscarit♥

-sari- kaunista elämää kirjoitti...

Ei ole hepulit kaukana täälläkään! ;)
Ei tätä lumentuloa ja kylmyyttä enää jaksa. Haluan nähdä vihreää puskevan maasta ja sassiin! Onneksi kuukauden päästä voi jo odottaa toiveen käyvän toteen.

Linkin päässä oli aivan ihana kirjoitus ja valtavan viisaita ajatuksia. Saanko linkittää jostain omasta postauksestani samalle sivulle? Sanat kolahtivat ainakin minuun ja varmasti moneen muuhunkin multasormeen! :)

Sanni kirjoitti...

Kiitos Sari, saat toki linkittää.

Henrietta kirjoitti...

Komppaan mutta en rauhoitu. Blogeissa ruvennut näkyyn jo kuvia jossa krookusta pukkaa mutta täällä missä pitäis olla pisin kausi on eniten lunta ja krookuksien tuloon menee vielä tovi kun lunta puoli metriä päällä. Taitaa olla niin että mitä vanhemmaksi tulen sen lyhyt pinnaisemmaksi tulen myös talven/lumen suhteen.

Puumuli kirjoitti...

Kyllä se kevät sieltä tulee, kiusaa vaan meitä näillä pakkasilla ja lumella.

Sari Puumulista

Irene kirjoitti...

On vuoroin mitä lämpimin ja kaunein auringonpaiste, sitten alkaa sataa lunta ja aamulla heräämme taas valtaviin pakkasiin. Vuoristorataa mennään. Kevään lupausta ja pettymystä vuorotellen. Luonto tanssii kevättanssia, askel eteen ja kaksi taakse.
Muistan tuon viime keväisen viisaan ja tunnelmallisen postauksesi kuin elispäivän.

pioni kirjoitti...

Onneksi sentään kukkakaupoissa on suuret määrät sipulikukkia, että voi leikkiä kevättä;)