Minulla on pienen pieniä samettikukan taimia. Samettikukka (Tagetes erecta, T. patula, T. tenuifolia) on aina ollut ykkös-inhokkikukkani. Kuitenkin niitä on viimevuosina lipsahtanut puutarhaani kuin salaa. Se alkoi French Vanilla lajikkeella. En voinut vastustaa suuria, kermankeltaisia pallukoita. Nehän ovat miltei valkoisia.
Ei niitä voi mitenkään sanoa rumiksi.
Samettikukassa houkuttaa helppo ja palkitseva kasvatettavuus. Vihannestarhaan olen hyväksynyt muitakin varejä. Samettikukkahan on hieno seuralainen syötäville kasveille. Se karkoittaa tuholaisia ja piristää kasvitarhan ilmettä.
Kääpiösamettikukan (T. tenguifolia) lehdet ovat hurmaavat ja koristeelliset. Kukat eivät ole mitenkään lempivärisiäni. Näitä alakuvassa olevia kasvatettiin kasvitarhaan ja lapsen kukkapenkkiin viime vuonna. Oranssit ja keltaiset kukat eivät ole kuuluneet villiin pihaan kovinkaan kauaa. Kehäkukat ovat aina olleet hyväksyttyjä vihannestarhassa, jo kauan ennen samettikukkia. Muutoin oranssia, keltaista ja kirkkaanpunaista on vähän. Nyt keltaisille kukille on oma perennapenkki varsinaisen puutarhan ulkopuolella. Katsotaan kuuluuko se pihaani jatkossa vai ei.
Puhtaan oransseja jättisamettikukkapalleroita tuskin tullaan meillä näkemään. Enkä usko lämpeneväni keltapunaraitaisillekaan. Tumman tiilenpunaiset samettikukat ovat olleet loistava lisä keittiöpuutarhan istutuksiin, joissa olemme iloitelleen värien sekamelskalla jo parina vuonna.
Kunhan joku saa aikaiseksi vielä "Vanillaa" valkoisemman sekä vaaleanpunaisen samettikukan, niin ne saavat levittäytyä myös puutarhan puolelle. Onhan samettikukka yksi kiitollisimmista kukkijoista, mitä puutarhuri voi toivoa.
10 kommenttia:
Minulle on käynyt samoin tuon inhokkikukan kanssa. Olen kyllä joutunut kääntämään takkini joissakin muisssakin jutuissa... Palleroiset on ihania!
Ei oo totta Sanni - peijooni vie noin suuret taimet jo. Täällä vaan uinutaan eikä ole vielä edes multaa. Meillä on 1000 siementä odottelemassa Tiger Eyes pikku samettikukkaa. Kasvaa vain 15cm korkeaksi ja ajattelin reunustaa pottugeerin ruudut noilla. Samettikukat ei totisesti kuulu täälläkään suosikeihin, mutta hyvistä reunuskasveista on vähän niin kuin pulaa.
Mistäs muuteen olet hommannut noin näpsän oloisia istutuskennoja?
Jori, nuokin ovat Tiger Eyesiä. Reunuskasveiksi mekin tädin kanssa aateltiin, kun vähän meinattiin kasvimaata tuonne peltoon. Mun puutarhuri täti muutti syksyllä tuohon naapurin ja hän se toi työmaaltaan nuo kennotkin. Kennot on melko pieniruukkuisia n.2,5,cm halkaisijaltaan. Oikein mainioita alkukasvatukseen. Kylvin 1-2 siementä/ ruukku. Ei tarvii koulia.
Puutarhuritädit ovat kyllä hyödyllisiä :)
Samoin mutta kun älysin kuinka kestävä ja uusiutuva se on rupesin tykkäämään. Sitä ei kertakaikkiaan pysty "tappaan" joten hyvä kukka. Sen vanillan kun köytäis ois kiva.
Sama täällä. Inhosin noita, kunnes totesin, että on niitä ihan nättejäkin lajeja ja lajikkeita... Oppia ikä kaikki. Ja kasvimaalla, kaiken vihreyden vastapainona, saakin olla pirtsakkaa oranssia!
Sama on käynyt täälläkin :) Se jos mikä oli MUMMOkukka, enemmän vielä kuin belargonia, ja nyt nämäkin kuuluu suosikkilistalle. Oikeastaan ihastuin samettikukkiin ollessani eräällä taimistolla töissä, ja siellä kesannoitiin pari peltoa samettikukilla. Kuvitelkaa mikä upea näky!!! =)
-M-
Valkoinen ja vaaleanpunainen samettikukka kuulostavat aika ihanilta, silloin niitä löytyy myös meidän pihalta;)
Sama muuten täällä, ensin inhosin niitä. Äitini rupesi kasvattamaan niitä, ja pitkin hampain otin taimia itselleni... Mutta, ne ovat niin kiitollisia kukkimaan ja onhan ne ihan kauniita :)
Hauskaa! Itsekin halveksin aikoinaan samettikukkaa. Sitten tykästyin pari-kolmekesää sitten valkoiseen vaniljaan. Seuraavana kesänä kasvoi puutarhassani mielestäni ihanan tummaa oranssia samettikukkaa. Viime kesänä jo sekä isoa että pientä tuikitavallista samettikukkaa. Olen oppinut näkemään myös sen kauneuden.
Lähetä kommentti