Tänään sää houkutteli puutarhatöihin. Viime vuosina olen yrittänyt paneutua hankkimaan kasveja, jotka kukkivat myöhäiskesällä. Niitä onkin paljon, mutta ne melkein unohtuivat alkuvuosina pioni-innostuksessa.
Kärhöt kukkivat pakkasiin asti. Punahattuja ja ukonhattuja pitäisi olla jokaisessa puutarhassa.
Ruusu ´Snow Pavement´ kukkii yhä hurjasti.
Syysleimuja voi olla kaikissa ryhmissä. Tämä yläkuvassa oleva on yksi kauneimmista. Minulla siinä on vain kaksi kukkivaa oksaa. Vanhat valkoiset ja punaiset ovat levinneet suuriksi kasvustoiksi. Syysleimut tuoksuvat aivan erityiselle ja minulle tulee niistä lapsuus mieleen. En edes tiedä miksi.
Tutustumisen arvoinen kasvi on Verbena hastata (en tiedä suomenkielistä nimeä). Olen kasvattanut omani siemenistä ja aikuiseksi kasviksi selvisi vain kaksi yksilöä. Tämä on ´Pink Spires´ , toinen on sininen ´Blue Spires`, valkoinen ei valitettavasti ole menestynyt. Ne alkavat kukkimaan vasta nyt.
*
Sitten niistä puutarhan töistä:
Nyt on hyvä aika jakaa kasveja, jotka eivät enää kuki. Olemme myös istuttaneet uusia perennoita, lähinnä omia kylvöstaimia. Kitkeminen sujuu mainiosti, kun maa on sateesta märkä. Rikkakasvit irtoavat helposti ja voi katsella aukkopaikkoja uusia kasveja varten. Puutarhasta saa siistimmän kun leikkaa alas kuivia kukkavarsia ja ränsistyneitä kasveja. Täti-Vihreä keräsi siemeniä monesta perennasta. Ne on hyvä laittaa paperipussiin kuivumisen takaamiseksi ja merkitä hyvin. Minua laiskotti ja Täti-Vihreä kanttasi hieman reunusta, kun minä istuin nurmikolla katselemassa. Kanttaaminen on kamalan hauskaa puuhaa ja kukkapenkkien reunasta saa ihan huippusiistejä. Kanttausrautoja on monenlaisia, mutta touhu onnistuu myös lapiolla.
Teemme tähän sellaisen Villissä pihassa uuden reunuksen, siitä myöhemmin.
Samettikukat eivät koskaan ole olleet suosikkilistallani, mutta kääpiösamettikukat ovat viehättäviä. Etenkin tämä siemensekoituksesta kasvanut punainen yksilö. Ne myös kukkivat vaatimattomissakin oloissa pakkasiin asti.
Lammessamme on nyt kuusi ahventa. Niiden takia uutta vettä lasketaan usein ja annetaan ylimääräisen vuotaa ylivuoto-ojaan. Sopivan kokoiset madot viskataan veden syvyyteen ja toivotaan niiden maistuvan. Tänään näin reippaasta parvesta vilauksen.
6 kommenttia:
Punahattu ja ukonhattu -kuva on sitten upea. Siinä vasta tyylikäs pariskunta.
Nyt sateen jälkeen sormet taas syyhyävät kasvien siirtohommiin. Mutta en ole vielä päässyt, kun on ollut muuta puuhaa. Syksymmällä varmasti saan aikaa raivattua.
Suloinen kuva pojastasi. Niitä ahvenia on ihmeteltävä silmä kovana.
Ihana lapsi etsimässä ahvenparvea! Ja tuo ukonhattu-punahattuyhdistelmä on herkullinen.
Verbena hastata on tähkäverbena. Hurjan kaunis!
Kiitos Saila, Tähkäverbena kuulostaakin ihan tutulta :). Noita pinkkejä, kun sais semmoisen ison pehkon, vielä se on aika snadi. Mulla on kaksi muutakin verbenaa... bonariensis ja officinalis...Officinalikset on itse kasvatettuja.
Kiitos Irene... Minä olisin halunnut karpin tai kultakaloja, jotka siirrettäisiin sisään talveksi, mutta poika halusi ahvenet. Ja oikeastaan ne on aika hienoja. Toiseen lampeen saan sitten laittaa kuulemma mitä haluan. Se pitäisi ensin tehdä.
Mullakin tulee lapsuus mieleen syysleimuista. Perhepäivähoitajamme pihassa oli (ja on vieläkin) iiiiiso syysleimupenkki. Voi sitä tuoksua ja väriloistoa! Joskus toivoisi olevansa vielä lapsu, joka leikkii hiekkalaatikossa syysleimujen vieressä. Ihana kalamies :)
Mulla myös menossa loppukesällä kukkivien kasvien lisäämis-projekti. Ja kukkapenkin reunustamishommaa myös. Tämä on tälläistä vuodenaikaa, koitan myös siistiä ja nyppiä rikkaruokoja niin ona keväällä helpompaa.
Kauniita kuvia.
Lähetä kommentti