Joka syksy yllätyn, kuinka paljon siitä pidän. Syksyn haikea kauneus on tunteikasta ja syvää.
Meillä keskusteltiin aamulla lapsen kanssa, että rikotaanko hämähäkin seitit?
Ei rikottu...Hämähäkinsuojelijä-äiti voitti.
Olga kirjoitti kauniisti samoista fiiliksistä. Siis syksystä, ei hämähäkeistä.
Hämähäkkiä ei näkynyt.
❤
Hevoseni oli sitä mieltä, ettei hänen heinänvarastamispuuhiaan tarvitsisi kuvata...
Kassu on sydämeni kuningas. Hassua on se, etten vielä reilu vuosi sitten tiennyt olevani hevostyttö!
❤
2 kommenttia:
Rakastan syksyä...:)
Siinä oli helminauhaa kauneimmillaan. Hyvin kuvattu
Lähetä kommentti