Minulla oli tälle viikolle pari puutarhasuunnitelmaa.
Nyt näyttäisi, että sataa koko viikon. Se on kait mentävä ostamaan sadehousut. Äsken tallissa käydessä sadetakista huolimatta farkut olivat hetkessä läpimärät.
Kosteus on toki hyvä puutarhalle. Minua hieman turhauttaa. Joko on trooppisen kuumaa ja kosteaa tsiljoonien ötököiden laumoineen tai sataa kuin viidakossa.
Ei pidä valittaa säästä. Ei pitäisi ylipäätään valittaa mistään.
Puutarhuri on säiden armoilla. Maanviljelijät ovat myös. Heillä siitä on kiinni elanto, minulla vain omat aikatauluni ja harrastukselle kerran kesässä asetetut minimitavoitteet. Eli suu suppuun rouva, sadepuku päälle ja puutarhaan!
Myös dekkari on oiva vaihtoehto.
14 kommenttia:
Pionisi ovat kyllä upeita!
Ihania kukkia sinulla! Minä harrastan vain omaa puutarhaa, mutta katselen juuri ulos sateeseen ja mietin, että tulipa hyvä päivä varattua mummi lapsia leikittämään jotta pääsisin pihalle hommiin! :D
Hih, tuo dekkari houkuttelee :) Minulla ei ole suurempia puutarha suunnitelmia, joten hyvillä fiiliksillä eteenpäin. Toki tyttäreni rippijuhlat luovat hieman paineita:)
Tein tänään puutarhahommia tunnin saappaissa, sadetakissa ja sadehousuissa. Sen jälkeen oli pakko luovuttaa, kun sadehousuissa ei ollut henkseleitä. Tippuvien housujen kanssa oli jo hivenen hankalaa. Tuntui, että tunti niissä vaatteissa vastasi kolmea tuntia ilman sadevaatteita.
Kauniita kuvia!
Vilutti suorastaan, kun mietin vesisateessa puutarhahommien tekemistä, mutta sitten heti lämmitti ku dekkari mainittiin ja kuulosti jotenkin niin hyvältä vaihtoehdolta. :D
Voi tämä vuosi on ollut suorastaan kaaottisen trooppinen ja kaikki suorastaan tursahtaa puutarhassa. Mä laitoin Reetun relluttamaan luureihin ja pistin kompostiin hirmuiset läjät kaikkea tursahtanutta ja kaatunutta. Maanviljelijäparat ovat pulassa, me sentään pärjätään kurahousuissa tai dekkari kainalossa =)
Mukavaa! Blogisi on tosi nätti ja kiva. Jäänpä seuraamaan.
Samaa mieltä ulos menemisestä, vaatetus asianmukaiseksi ja sinne vaan. Tosin verenhimoiset sääsket ajoivat lopulta sisälle. Aargh! No, nyt on aikaa antaa veden lotista ja tehdä ne ihanimmat suunnitelmat puutarhaan ikinä.
Valittaminen on joskus ihan terveellistä. Saako valittaa siitä, että voisi tehdä mitä vaan, mutta ei huvita?!
Niin... Henkselit pitäisi olla! Seuraavaksi etsin semmoiset lasten malliset haalarikurahousut.
Säiden armoilla oleminen tuo oman sävynsä tähän harrastukseen, muuttujan joka kai tästä puutarhaelämästä tekeekin mielenkiintoisen! Kuvistasi välittyy aina kauneus ja hyvä fiilis!
Näillä säillä mää valitsen kirjan;)
Mikä väri ritarinkannuksessa!
Kauniita kuvia. Olenkin ensimmäistä kertaa blogissasi - kauniita kuvia. Kesäterkkuja Pihakuiskaajan puutarhasta Joensuusta.
Lähetä kommentti