perjantai 30. kesäkuuta 2017

Kanelia ja ruusuja

Tilasin Seedaholic.com ista muutamia siemeniä.
Minulle iski yhtäkkiä valtava halua kasvattaa jotakin itse siemenestä. Sellaista ei ole tapahtunut moneen vuoteen, vaan Täti Vihreä on vastannut tämän puutarhan siemenhommista.
Nyt ei ole mikään kylvöaika, mutta olen seurannut, miten esikuvani Jori kasvattaa menestyksekkäästi kaikkea läpi kesän.


Sitäpaitsi en voi ohittaa tätä inspiraatiota. Ajattelen, että jos minua huvittaa tehdä kylvöksiä, niin teen! Mitä sitten, jos niistä ei tule mitään. Saanhan puuhastella sitä, mitä tahdon.

Seedaholicin tapa pakata siemenet on todella kiva. 
Siemenet ovat paperipussissa ja muovipussissa kuvallisen etiketin kanssa. Pussi on nidottu kiinni kuvauslappuun, jossa on molemmin puolin tietoa kasvista, kylvöstä, istutuksesta ja muusta.


Siemenet olivat myös kohtuuhintaisia ja tulivat nopeasti postilaatikkoon. Täytyy siirtää vielä kylvökset kasvihuoneesta ulos ja peittää harsolla kosteuden säilymiseksi. Kasvihuone on todella kuuma, vaikka sen tunnelmassa onkin mukava oleilla.



Ennen kylvöksiä kitkin ruusutarhan. Ruusutarhaa ei ole hoidettu juuri mitenkään ja se on perustettu kyseenalaisella tavalla rinteeseen, jossa kasvoi kaikenlaista joutavaa, pääosin lupiinia. Niitettyyn rinteeseen kaivettiin kuoppia ruusuille ja istutusvaiheessa lisättiin aina ruusun kohdalle hyvää multaa. Ruusun juuristoalue katettiin ja välejä on vain ajettu ruohonleikkurilla. Luotettiin hyvään maahan ja otolliseen paikkaan.


Ruusutarhassa on noin 20 pensasruusua ja vain yksi on menehtynyt kokonaan  viime talvena. Therese Bugnetissa ei ole elonmerkkiäkään. Tarkoitus on ollutkin hankkia kestävia lajikkeita, jotka pärjäilevät huolimattomankin ruusutarhurin hoidossa.


Nyt kaikkien ruusujen juurialue on kitketty ja niille on lisätty palanutta hevoskompostia. Ilokseni Apteekkarin ruusu Mundi oli tehnyt useita juurivesoja, vaikka sen kasvu muuten on ollut heikko. 
Kyllähän hienommat ranskanruusut ovat hieman suivaantuneet hoitamattomuudesta tai sääolosuhteista. Oma nimikkoruusuni Sanna on sensijaan varsin muhkea puska, kuinka ollakaan ;) Se ei tosin vielä kuki.


Meinasin aivan uupua ja tulin sisään keittämään herkkukahvit. Kanelikahvi on ihanaa. Tässä luksusversiossa on päällä kermavaahtoa, johon kaneli on ripoteltu, mutta kanelin voi mainiosti laittaa myös suodattumaan kahvinporojen sekaan.



Kokeilkaahan! Oikein kivaa perjantai-iltaa!

5 kommenttia:

Between kirjoitti...

Sinullahan on ihan ikioma rosarium lukuisine ruusuineen. Jos haluat nähdä luonnollisessa koossaan kestäviä kotimaisia ruusuja, niin Meilahden rosarium on siihen aika hyvä tutustumispaikka.

Katja kirjoitti...

Ruusut ovat mahtavasti kasvaneet. Kävin puutarhassasi avoimissa pari vuotta sitten jolloin pensaat olivat vielä ihan pieniä.

vaalean vihreää kirjoitti...

Teillä onkin niin paljon tekemistä, että kaikkea ei varmasti ehdi. Kun ei pienemmässäkään mittakaavassa välttämättä ehdi.

Satu Kukkaiselämää kirjoitti...

Meikäläinen pitää nyt vähän taukoa noista siemenkylvöistä. Tuli taas kylvettyä urakalla keväällä. En ole vieläkään toipunut. Ruusut ovat ihania, mutta harmittaa, kun kirvat niin kovin tykkäävät niistä ja tuhoavat usein nuput.

Villin pihan Sanna kirjoitti...

Ruusut ovat kasvaneet kuin huomaamatta. Punalehtiruusu on erityisen vehreä pensas. Kylvin tosi maltillisesti 4-8 ruukkua /kasvilaatu ja 8 eri kasvilajiketta. Pikkutaimien kanssa voi tulla ihan taimiburnout ;)