lauantai 17. kesäkuuta 2017

Kukkia läheltä

Menin helteisen päivän päätteeksi harjoittelemaan lähikuvaamista vanhalla, pikku Sonyllani.
Olisi helpompaa jo kohde ei heiluisi. Tai jos kuvaaja ei heiluisi. Tai muutenkin olisi helpompaa, jos ei olisi niin vaikeaa.


Sää oli hieman liian kuuma puutarhassa työskentelyyn. Niinpä tein vähän sitä sun tätä ja lepäsin välillä.



Puutarhassa kukkii paljon kaikenlaista, vaikka odotankin kovasti pionien aikaa. Laskin ne yläpuutarhan pioniyksilöt. Sain 43 ja tänään kitkiessä löysin yhden pienen vuohenputken seasta. Eli 44 + alapihan 54. Jouduin ostamaan tänään heti yhden, Coral Sunset-lajikkeisen pionin. Se on 99 pioniyksilöä. Monissa on kymmeniä nuppuja, joissain vain pari, muutamassa ei yhtään. Jos leikitään, että nuppujen keskiarvolukumäärä/yksilö olisi vaikkapa 6, se olisi jo 600 pionin kukkaa!


Yksi pionihan sitä on hankittava pian. 100 on parempi luku kuin 99.



Akileijat ovat hyvin viehättäviä perennoja ja vaeltavat puutarhassa kasvaakseen siinä, missä tahtovat. Voisin haluta niitäkin lisää. Kerrannaiset Barlow-lajikkeet tuntuvat kadonneen. Tummansinisiä on kaikkein eniten. Ilahduttavan paljon kuitenkin valkoista seassa ja yksi miltei mustakin.


Nauttikaa kesästä! Oikein mukavaa viikonloppua!

(jonka Storiesissa höpöttelen välillä juttuja ja kuvaan pätkiä puutarhasta ja talosta)
tai


4 kommenttia:

La La Lilja kirjoitti...

Upeita kuvia ja kauniita kukkia <3

Kukkaiselämää kirjoitti...

Kaunista! Mun pitäisi panostaa enemmän pioneihin. En vaan jaksa odottaa vuosia kukintaa..

Piparminttu kirjoitti...

Tottakai mieluummin 100 pionia kuin 99! Tai ehkä jopa 101, sekin on kiva numero? :)
Hienoja kuvia. Akileijat ovat herkän kauniita.

Sanna Tallgren kirjoitti...

Kiitos kommenteistanne. Satu, ei välttämättä mene niin kauaa. Monet hankkimani taimet ovat kukkineet jo seuraavana vuonna. Joskus, kun vahingossa istuttaa liian syvään, niin sitten ne eivät kyllä kuki.