Mies tuli vihdoin New Yorkista! 14 tuntia myöhässä, mutta kuitenkin. Yllätettiin iskä lentokentällä, johon hän odotti isäänsä hakemaan. Sielläpä seisoimmekin me. Uninen kuusi-vuotias oli innoissaan yllätyksestä. Ikävää ei myöntänyt, vaikka itku tulikin isän vihdoin ollessa lähellä.
En voi toivoa joulupukilta enää oikein mitään. Sain ihania tuliaisia - liikaa.
Toivonkin siis, että saan jouluna luettua edes jonkin näistä lukemattomista kirjoista. Lisäksi jotkut lämmityskalsarit (miten romanttista!) toppahusujen alle ja ehkä pari uuttakin kirjaa.
Kuvatuliaisia olisi voinut olla enemmän. Kuvat ovat niin kiehtovia, että pitää tutkia tarkasti. Haluan ehdottomasti itsekin New Yorkiin. Seuralainenkin on tiedossa. Semmoinen, joka haluaa myös mennä Sinkku elämää-kierrokselle ja shoppailemaan.
Hip hei!
Tässä vielä viimepäivinä soinut kappale:
Freemanin versio on sellainen ralli. Tämä on koskettava, ihan megahieno!
Edit klo 22.54:
Tuli vielä mieleen, mitä päätin tehdä huomenna:
- PELATAAN MUUMIEN SANASIRKUS-PELIÄ
- LEIVOTAAN PIPAREITA, tehdään piparimetsä, jossa on eläimiä (lapsi haluaa viidakon, minä suomalaisen metsän)
- LASKETAAN PULKALLA
- POLTETAAN KYNTTILÖITÄ
- KATSOTAAN ELOKUVA
3 kommenttia:
Vio New York! Voi mitä tuliaisia!
En ole vielä käynyt mutta toivoisin niin pääseväni.
En uskalla kuunnella tuota Loiria.
Saattaa olla että jumitun siihen.
Kuuntele ihmeessä. Mie olen jumittunut :)
Ihanaa saada iskä kotiin! Kun tulee vielä myöhässä, tuntuu vielä upeammalta, kun viimein kohtaa.
Upeita kuvia Nykistä. Alkaa itsekin tekemään mieli sen sykkeeseen. En ole koskaan käynyt. Itse asiassa on hienoa, että maailmalla on paikkoja, missä ei ole vielä ehtinyt käydä. On, mitä odottaa!
Ihkut saappaat!
On teillä jo mekein joulu!!
Lähetä kommentti