Tänään oli niin lämmin, että kitkin vain hetken aamulla. Vietimme monta tuntia paahteessa Kausalan Helluntairaveissa enkä sen jälkeen jaksanut muuta, kuin pikaisesti ajaa nurmikon ruusutarhasta.
Hetken murehdin kitkemättömiä alueita. Sitten ajattelin, että on sitä myös vain nautittava puutarhan kauneudesta. Niinpä menin kameran kanssa retkelle.
SANIAISET OVAT KOHTA IHMISEN KOKOISIA |
LEMMIKIT TEKEVÄT IHANIA SINISÄ LÄIKKIÄ SINNE TÄNNE. |
Siellä tällä alkaa näyttäytyä kaipaamaani Gottage garden – tunnelma. Tulisipa hyvä sormustinkukkavuosi!
Täti-Vihreän kivikkotarhassa on alkaa olla monenlaisia kukkijoita. Huolellinen perustaminen näkyy ja rikkakasveja on todella vähän. Muutama hassu voikukka siellä täällä. Suosikkini tällä hetkellä on tämä Patjarikko, jonka lajikenimeä en tiedä.
PATJARIKKO Saxifraga x arendsi |
SAMMALLEIMU Phlox subulata |
Kissankäpälä on todella viehättävä kasvi kivikkoon. Läheisellä vanhalla urheilukentällä kasvaa sitä luonnonvaraisena isoina alueina.
KISSANKÄPÄLÄ Antennaria dioica |
NASSU SEURAA KUVAUSRETKEÄNI TARKASTI |
Alppikärhö lupailee mahtavaa kukintaa satoine nuppuineen. Näissä kevään hetkissä on niin paljon kukkalupauksia!
ALPPIKÄRHÖ Clematis alpina |
On tärkeää, ettei aina vain hiki päässä suorita. Puutarhassa eikä elämässä!
5 kommenttia:
Tosi kauniilta ja ihanalta näyttää, kuvista voisi luulla kesän olevan pidemmällä. :) Mä yritän kasvattaa kärhöistä ja villiviinistä vihermajan (uusimmassa postauksessani juttua ja kuvia lähtötilanteesta), jännittää kyllä tosi paljon, kuinka onnistuu!
Tykkään tyylistäsi, sopivan villin näköistä, mutta silti siististi hoidettua. Samaa tunnelmaa ja rentoutta tavoittelen minäkin vanhan torpan metsäiseen ja kallioiseen pihapiiriin.
Mukavaa alkuviikkoa! <3
Kyllä puutarhasta pitää ehtiä nauttiakin, siksihän sitä tehdään. Minun kissankäpälälle kävi huonosti kun siirsin sen, kuoli pois. Hieno tunnelma kuvissa.
Tää oli aiheellinen muistutus! Nyt meinaa niin tukkaputkella vaan ahertaa kaikkia hommia.
Aivan ihanat tunnelmat ja kukkijat teillä!
Ihanaa cottage garden meininkiä!
Sanna, me lähdimme pe länsirannikolla ja kun palasimme eilen, oli kuin viidakkoon olisi tullut. Koska kadotamme nurmikkoja tekemällä niistä kukkaniittyjä, näytti etupiha aika hurjalta, mutta onneksi lemmikit olivat jo korvanneet kuivahtaneet scillat.
Sinulla jo mahtavat saniaiset, meillä ei vielä noin pitkällä, mutta kärhöt kukkivat ja nyt odotan mitä tekee I-vyöhykkeeni magnolia tänä vuonna.
Patjarikkokin on paikassaan niin kaunis.
Cottage garden on tavoitteena täälläkin!
Lähetä kommentti