keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

VIIKON KUKKA – TUMMAKURJENPOLVI

En olisi uskonut, että valitsen viikon kukkijaksi tummakurjenpolven. Se leviää siemenestä niin pahoin, että sen voisi julistaa haittakasviksi. Pelkään sen leviävän metsänpohjaan ongelmaksi asti. Pidän kuitenkin kurjenpolvista todella paljon ja tummakurjenpolven valkoinen muoto on oikein kaunis. Tummakukkaisia revin surutta pois, mutta tämä valkoinen saa levitä. Valkoiset muodot perennoissa ovat useinkin hillitympiä leviämään, niin myös tummakurjenpolvella.

TUMMAKURJENPOLVI Geranium phaeum album


Valkoinen ja tumma lajike ovat risteytyneet ja saaneet tällaisia vaalean liiloja jälkeläisiä. Nekin kasvavat ihan järkevärajaisella alueella.

TUMMAKURJENPOLVI Geranium phaeum "Villipiha"
En tiedä mikä lajike alkuperäisissä tummakurjenpolvissani on kyseessä, mutta ne ovat oikeasti hieman ongelma. Kauniitahan ne ovat, mutta lehtimättäät ovat todella voimakaskasvuisia ja kasvavat vaikka keskellä pionin juurakkoa jyräten kanssakasvajia alleen. Niitä on pakko kitkeä. Toista noin elinvoimaista perennaa saa hakea. Jo sillä se ansaitsee paikkansa viikon kukkijana. Mutta korostan, että vain valkoinen tummakurjenpolvi saa tämän tittelin. Tummakukkainen on minulla päässyt rikkakasvin kirjoihin.

TUMMAKURJENPOLVI Geranium phaeum
Pensasruusut kukkivat tällä hetkellä aivan ihanasti. Nuppuja on kaikkialla. Villissä pihassa on paljon vaaleanpunaisia lajikkeita ja tämän alakuvan ruusun nimi on kokonaan kateissa. Se on remontoiva, eli tekee koko kesän uusia kukkia. Tunnistaako kukaan?


Nupputilanne on  kaiken kaikkiaan juuri nyt mahtava! Kaikkialla kukkii tai on kuukkimaisillaan. Se myös hieman harmittaa minua. Kerrankin oli mahdollisuus esitellä pioniloistoa Avointen puutarhojen päivänä 1.7., niin eikös kesä ole niin aikaisessa, että pelkään koko kukinnan olevan silloin ohi.

LEHTOÄNGELMÄ Thalictrum aquilegiifolium


Sääolosuhteista on kuitenkin turha kitistä. Yhtenä kesänä sataa kaiken aikaa, toisena on liian kuuma. Saattaa myös tuulla jatkuvasti tai olla hirveä kirvavuosi. Varmasti tuskailemisen aihetta löytyy kesästä kuin kesästä.



Puutarhanhoito opettaa kärsivällisyyttä, suhteellisuudentajua ja sitä, että kaikkea ei voi kontrolloida.

Jos tuulee, niin tulee.
Ellei sada, ei sada. 

7 kommenttia:

Marietta kirjoitti...

Todella kaunis on tuo valkokukkainen tummakurjenpolvi, ansaitsee todella viikon kukka -arvonimen. Hauska on myös tuo Villin pihan oma risteymä.

Riina kirjoitti...

Tummakurjenpolvet on mun lemppareita!

Virve kirjoitti...

Ihanaa kukintaa menossa ja tulossa. Todella kauniita nuo kurjenpolvet.

Katja kirjoitti...

Minulla tummakurjenpolvi leviää maltilla, on kahta erilaista, sellaista jossa lehdet ovat yksiväriset ja toisessa kirjavat. Valkoisena en olekaan ennen nähnyt, tai edes tajunnut että valkoinenkin versio on olemassa. Risteymä on kivan värinen.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Tykkään itsekin kurjenpolvista. Kaikenlaisia löytyy omastakin mökkipihasta.

Kirsti Kaija kirjoitti...

Kauniit kuvat ilahduttivat aina.
Tosiaan sen olen oppinut pihalla (ja luonnossa), ettei kaikkea voi - eikä tarvitse - kontrolloida.

Sirkku kirjoitti...

Turhaahan me murehdimme asioita, joille emme mitään voi, ja sää on yksi sellainen. Yritän nauttia auringon lämmöstä, kun sitä viime vuonna niin kovasti kaipailin. Onneksi vettä tulee vielä hanasta, joten heikoimpia voi kastella. Ehkäpä pionisi vielä sinnittelevät avoimiin asti!