Laitan teille muutamia kuvia viime päiviltä.
Onneksi on jotain kaunista!
Sain aikaan pari oikein onnistunutta kitkemispäivää sen jälkeen, kun melkein luovutin ja annoin vuohenputken syödä puutarhani.
Sitten tämä sää..
Ei voi tehdä mitään ilman kuolemanvaaraa. Piha on pätsi.
Pelkään, että vuohenputki nauraa partaansa tai mihin lie ja jatkaa kaiken valtaamista. Ja kun taas uskaltaudun istutusalueisiin, ne ovat yhtä valtavaa vuohenputkikasvustoa, joka ulottuu vähintäänkin pääni korkeudelle ja eksyn itsekin siihen viidakkoon, kuin muumit Taikurinhattu-tarinassa.
Mutta hei, vuoden puutarhatapahtuma! Hevoskastanjassani on kaksi kukkaa. Ties kuinka monta vuotta istuttamisesta onkaan. Ilahduttavat kukkapötkylät!
4 kommenttia:
Kauniita kuvia.
Onnea hevoskastanjan kukkimisen johdosta <3
Onhan vuohilla parta, miksei vuohenputkellakin :D
Kyllä sinä ne vielä selätät.
Mukavaa viikonloppua!
Hevoskastanjan siirtyminen kukkivaksi on merkkivuoden paikka. Kauanko siihen oikeasti meni? Minulla on kohta kymmenvuotias itsekasvatettu hevoskastanja, eikä kukinnasta ole tietoakaan.
Vuohenputki on meilläkin riehaantunut ihan uusiin mittasuhteisiin tänä kesänä. On ollut sadetta ja lämpöä sille sopivasti. Meillä pari kukkapenkkiä on täysin sen peitossa ja kitkemisestä huolimatta saan aloitaa kierrosta jo alusta. Ainoa ratkaisu olisi kuoria kaikki vanha maa pois ja tuoda uutta tilalle.
Ihana hevoskastanja. Onneksi on näitä ilahduttajia. Niiden avulla jaksaa taistot vohenputkien kanssa.
Riitta, en muista koska puu on ostettu, mutta saattoi siihen hyvinkin kymmenisen vuotta mennä, ehkä 8.
Lähetä kommentti