I woke up and saw the light!
Olen tuskaillut vuosia reunusasian parissa. Viritellyt ties mitä, jopa sitä kamalaa, vihreää aaltomuovia. Hyh! Miten voi puuhata puutarhassaan yli kymmenen vuotta kokeilematta kaikkein tavallisinta ja yksinkertaisinta (joskin ehkä työlästä) keinoa.
Istutusalueisen reunusten KANTTAUSTA. Juuri kun pääsin hehkuttamasta suurpiirteisyyttäni, minulle iski vimma kokeilla kantattuja reunuksia tietämättä lainkaan miten se tehdään...
Niinpä kaivoin suoralla lapiollani pientä sievää ojaa penkin reunaan ja kitkin perässä pois nurmikon ja muun ei toivotun kukkapenkin puolelta. Oi, miten helppoa ja miten hienoa! Tulos on hätkähdyttävä entisen penkkiin karkailevan nurmen rinnalla. Reuna saisi olla suorempi ja minulla on ehkä väärät välineet sekä tekniikka. Mutta oi, siihen tuli himo!
Niinpä kävin äsken hämärissä kanttaamassa vielä vähäsen :) Juuri, kun pitää aaamulla lähteä Kööpenhaminaan. Tiedän kyllä mitä teen, kun palaamme... Laitan kuviakin sitten, hei!




