8.7.2009

I woke up and saw the light!

Olen tuskaillut vuosia reunusasian parissa. Viritellyt ties mitä, jopa sitä kamalaa, vihreää aaltomuovia. Hyh! Miten voi puuhata puutarhassaan yli kymmenen vuotta kokeilematta kaikkein tavallisinta ja yksinkertaisinta (joskin ehkä työlästä) keinoa.

Istutusalueisen reunusten KANTTAUSTA. Juuri kun pääsin hehkuttamasta suurpiirteisyyttäni, minulle iski vimma kokeilla kantattuja reunuksia tietämättä lainkaan miten se tehdään...

Niinpä kaivoin suoralla lapiollani pientä sievää ojaa penkin reunaan ja kitkin perässä pois nurmikon ja muun ei toivotun kukkapenkin puolelta. Oi, miten helppoa ja miten hienoa! Tulos on hätkähdyttävä entisen penkkiin karkailevan nurmen rinnalla. Reuna saisi olla suorempi ja minulla on ehkä väärät välineet sekä tekniikka. Mutta oi, siihen tuli himo!

Niinpä kävin äsken hämärissä kanttaamassa vielä vähäsen :) Juuri, kun pitää aaamulla lähteä Kööpenhaminaan. Tiedän kyllä mitä teen, kun palaamme... Laitan kuviakin sitten, hei!

5.7.2009

Private show

Heinäkuussa pihani tarjoaa minulle päivästä toiseen jatkuvan juhlan. Kun pystyy katsomaan ohitse rikkakasviviidakoista, voi haltioitua jatkuvasti uudestaan.

Puutarha on laajentunut niin suuriksi istutusalueiksi, että täysin tiptop-kunnossa pitämiseen tarvitsisin kokopäiväisen puutarhurin. Tosin "tiptop" ei sovi minulle muutenkaan. Olen hieman suurpiirteinen enkä vaivaannu hienoisesta epäjärjestyksestä.

On ihana ajatella, että pioniloisto tulee vielä lisääntymään seuraavina vuosina, koska uusia, kukkimattomia kaveja on yli kymmenen. Yläkuvassa itseään medenkerääjälle tarjoaa Krinkled White (nimi oli väärin, Ewelina on vieressä ja vielä nupussa).

Mielestäni puutarhan ei tarvitsekaan olla suorite tai siisteyden mittari. Puutarha on keidas, terapeutti ja jatkuvan esteettisen nautinnon lähde. Yläpuolen kuvassa loistaa valkoinen palavarakkaus. Kasvatin niitä siemenestä viime kesänä ja kasvustot ovat ilahduttavan suuria. Siemenet ovat peräisin Quulta. Kiitos Quu!

Kokonaisnäkymät muuttuvat kuin itsestään. Rehevyys on toista luokkaa kuin vaikkapa kaksi vuotta sitten. Väriyhdistelmät elävät näköjään omaa elämäänsä. Keltainen maksaruoho saa ryhmän näyttämään erilaiselta lisääntyessään reunalla. En tohdi ottaa sitä pois, vaikka keltainen ei suosikkiväreihini kuulukaan.

Yläpuolella on yksi suosikkikohdistani. Pidän kovasti marunoista ja muista hopean sävyisistä kasveista. Kaikkien ei tarvitse kukkia huomiota herättäväsi ollakseen arvokkaita puutarhakasveja.

Haluasin puutarhastani salaisemman ja sokkeloisemman. Avaralla rinnetontilla se on haastava unelma. Korkeuseroa on paljon ja ylhäältä näkee kauas alas.

Monenlaiset näkymät ovat ihania. Ritarinkannusmäärä on lisääntymään päin ja korkeina kasveina ne tuovat juuri oikeaa vaihtelua. Ne ovat sitä paitsi tavattoman kauniita. Hakusessa on tänä vuonna ollutkin etualan matalia perennoita ja taka-alan korkeita (siis lisää ja uusia lajikkeita). Nyt on mentävä kitkemään, kun tulikin inspiraatio tässä blogatessa. Lopuksi vielä sisään tuomani Festiva Maximan kukka. Se on valtava ja tuoksuu huumaavalta....

29.6.2009

Loputtomasti kukkia

Niitä on tarjolla pakkasiin asti nuuhkittavaksi, kosketeltavaksi ja ihasteltavaksi.

Kukkia, paljon kukkia...

Suunnitelmia on myös loputtomiin.... En vielä tiedä mitä niistä syntyy...



Rosa Tarja Halonen

27.6.2009

Unikko-ongelmia

Joku saattaa muistaa, että esikasvatin viime vuonna yksivuotisia unikkoja 150 ruukullista. Tein tänä vuonna kaiken uudestaan, aivan samoin, ulkokylvönä, samana päivänäkin. Unikot eivät itäneet juuri lainkaan. Nekin, jotka itivät olivat kitukasvuisia, kellertäviä ja säälittäviä huituloita. Ei siis unikkomerta tänä kesänä. Olen hieman äimänä?

Olen monesti tuskaillut tuota viime postauksen Idänunikkoa. Tässä on unikko, joka ei häritse silmääni. Siemenestä kasvattamani ihana yksilö teki yhden lautasen kokoisen kukan.




Akileijoja kelpuuttaisin lisää vaikka kuinka paljon. Annan myös värisilmähäiriköiden olla. Huomatkaa, kuinka suvaitsevaiseksi olen tullut.

Minulla ei ole kovin montaa akileijaa. Nora Barlow (alhaalla toinen vas) on viime kesän hieno hankinta. Nyt ostin kuvasta puuttuvan tummanpunaisen nimeltä Ruby Port. Akileijojen nimistö on aivan hakusessa. Kasviluettelossani lukee vain näin:
-Aquilegia vulgaris Lehtoakileija
-Aguilegia vulgaris laj. Jaloakileija
-Aquilegia ´Nora Barlow´
Ei kovin täsmällistä.

Kasvilukemat ovat muutenkin jo sellaiset, että epäjärjestelmällisellä luonteellani nimistöt ovat jo kauan sitten karanneet käsistä. Hyvä jos omani muistan :)

26.6.2009

Kesälampaita ja muita ihania

Päivät kuluvat kuin siivillä...

Kaikki kukat saavat kukkia puutarhassani tänä kesänä. Siirtouhan alla jo 10 vuotta elänyt unikkokin vain jatkaa värisilmäni vastaista loistamistaan. Nyt sen vielä kestää, kun pinkit pionit ovat nupulla.

Kitkeminen on jäänyt varsin vähiin. Ensin satoi ja oli kylmä ja nyt on kuuma ja parempaakin tekemistä.

Keittiöpuutarhani on maailman kivoin paikka

Retiisejä ja salaatteja popsitaan päivittäin.

Ja keittiöpuutarhan aidan takana asustavat Hemuli, Haisuli ja Nipsu (Kesäpässit tunnistaa värien perusteella, jos ymmärtää mitään muumeista).

Hih, hauskaa perjantaita! Olen kohta kesälaitumella itsekin.

19.6.2009

Juhannus


Hyvää Juhannusta!
(Sain pikkueteisen remontin valmiiksi. Kauheat lastulevyseinät peittyivät tapetilla ja lattat uudella maalipinnalla)

13.6.2009

Wellcome to the jungle!

Trimmeri on taas pärissyt ja polut siistiytyneet... Kaikki on tänä kesänä ihmeellisen suurta ja runsasta. Liekö viileän ja kostean sään ansiota? Lehmuksen alla rehottavat Alaskankleitonia, lemmikki ja ikuinen vihamieheni rönsyleinikki, jota en saa hävitettyä kai koskaan.


Lämmöstä nauttivat tänään kaikki. Perennat availevat nuppujaan ja linnunpoikaset huutavat kurkku suorina pesissään. Ongella tulee pikkuisia ahvenia ja järvivesi lämpenee pikkuhiljaa...

Puutarhassani odotetaan todellista puhkeamista vehreydessä. Vielä väriä on varsin maltillisesti. Tällä hetkellä sinistä.

Tämä on siemenestä kasvattamani hieno perenna Verbascum phoenicum, Purppuratulikukka.

Kaikille aurinkoista lauantaita!



8.6.2009

Ihmeitä täynnä


Puutarha on ihmeellinen. Jokapäivä löydettävissä uudelleen.

Angelique on ihanainen tulppaani ja sen nähdessäni päässäni alkaa soida Yön samanniminen kappale.


Olen löytänyt myös uutta musiikkia. Maria Lund on loistava. En tiedä, miksi se yllätti minut.

7.6.2009

Pioni valitsee ihmisen - ei ihminen pionia

Näin sanoi Pioni-Vaari Pionien kodista viimeisessä Puutarhaunelmia-ohjelmassa.

Minut ne ovat vieneet, myönnetään...
Niitä odotan kaikkein eniten. Käyn jatkuvasti ihastelemassa nuppuja. Kiinanpionit ovat toistaiseksi mielestäni ihastuttavimpia, mutta muutkin pionit kiinnostavat ja niiden määrä lisääntyy pikkuhiljaa. Ne muut kukkivat nyt.


Tämä on todella ihastuttava ja siinä on kaksi kukkaa. Se kukkii nyt ensimmaistä kertaa.


Kuolanpioni on täynnä kukkia. Se kasvaa varjossa ja suurenee vuosi vuodelta.


Vuoripioneita on useita yksilöitä. Ensimmäisenä ja kaikkein nopeiten kukkii vaalanpunaisin Vuoripioneista, tummemman pinkit heti perään.


Tämä pioni tuli minulle äsken täytenä yllätyksenä. Se on melko suuri yksilö, joten sen on täytynyt olla olemassa jo vuosia. En muista hankkineeni tällaista. Kukkia on runsaasti ja ne ovat kuin Kuolanpionilla, mutta tummempia ja pienempiä. Lehdetkin ovat hyvin samannäköiset. Tällä mysteeriyksilöllä pienemmät ja jotenkin kovemman oloiset kuin Kuolanpionillani. Kasvupaikat ovat tosin aivan erilaiset. Mitä ihmettä? Siementaimi? Risteymä? Unohtunut ostos?

Pionikirjan selailu lienee paikallaan.

Lopuksi näytän miten paraatipaikalla seisova ruma sähköpylväs naamioidaan.

Kärhö on kasvanut valtavasti ja on nyt aivan sininen. Toisella puolella on vaaleakukkainen uusi alppikärhö, joka on vielä pieni. Ihanan näköistä, vaikka itse sanonkin!

5.6.2009

Taikasiemeniä valtamerestä

Olo on kuin muumeilla tuossa otsikon tarinassa. Kaikki kasvaa, puhkeaa, vihertyy, pullistuu ja villiintyy :)

Puutarha nauttii sateesta, kylmästä ei niinkään, mutta säämiesten mukaan kohta hieman lämpenee taas...

Puutarhassani on kohtia, joissa on viidakkomainen tunnelma. Varsinkin nyt, kun vettä putoilee lehdiltä ja värit ovat puhdistuneet.


Särkyneet sydämet ovat rakkaita....



Tunnelmallista (puutarha)viikonloppua jokaiselle...
Edit: Popon lokikin päivittyi